JUULIA (juo kahvia, Aadolfille): Noo?
AADOLF (tulee housunkannattimet takana roikkuen): Nä-nä-näetkös,
kultani, miten minua tarvitset. Ja äsken sanoit tuolla, että joutaisin
vaikka hiiden pisaan. Tietysti joutaisin, mutta kuka vetäisi korsettisi
nauhat, kuka laittaisi käherrysvehkeet. (Panee spriitä lamppuun ja
ottaa peililaatikosta käherrystarpeet, sytyttää lampun ja asettaa
sakset tulelle.) Kas niin.