[1] -- _Incipit vita nova_ = 'Alkaa uusi elämä'. Sana _incipit_
tavataan keskiajan käsikirjoituksissa yleensä tekstin alussa,
samoinkuin _explicit_ on tavallinen loppusana. "Muistini kirja" on
tietenkin ajateltava ulkoasultaan samanlaiseksi kuin senaikuiset
kirjat yleensä.
[2] Ptolemaioksen järjestelmän mukaan ympäröi liikkumatonta maapalloa
yhdeksän sisäkkäistä, liikkuvaa taivasta: Kuun, Merkuriuksen,
Venuksen, Auringon, Marsin, Juppiterin, Saturnuksen ja Kiintotähtien
sekä yhdeksäs eli Kristallitaivas (primum mobile). Nämä yhdeksän
kehää sulkee vihdoin sisäänsä korkein taivas, liikkumaton Empyreon.
[3] -- Sana _donna_ (lat. domina = valtiatar), tarkoittaa
varhaisitalialaisessa lyriikassa naista, jonka kunniaksi
runo kirjoitettiin. Tavallisessa kielessä "donna" merkitsee
yleensä naista, etenkin nainutta. _Madonna_ (lat. mea domina =
valtiattareni), joka vasta myöhemmin erikoistui Taivaan Kuningattaren
nimeksi, oli arvo- ja puhuttelusana (vrt. ranskan _madame_). Samaa
merkitsi lyhennetty muoto _monna_, jota käytettiin vain nimen
yhteydessä (vrt. Sonetti XIV).
[4] -- Nimitykset Elämän henki, Sielun henki ja Luonnon henki
palautuvat skolastiseen filosofiaan, lähinnä Tuomas Aquinolaisen ja
Hugo Victorilaisen teoksiin.
[5] -- 'Tässä jumala minua väkevämpi, joka tulee ja ottaa minut
valtaansa'.
[6] -- 'Jo ilmestyi autuutenne'.
[7] -- 'Voi poloista, koska toimeni tästälähin useasti estetään.'
[8] -- Danten ihmeellinen ja peljättävä rakkaudenjumala (_Amore_)
on jyrkästi toisenlainen kuin yleiseen tajuntaan vakiintunut
poikanen Amor. Tästä syystä on suomennoksen suorasanaisissa osissa
kartettu nimitystä _Amor_, mikä muuten tuntuisi luonnollisimmalta,
ja lemmenjumalan nimenä käytetty sanaa _Rakkaus_. Runo-osissa
sitävastoin on metrillisistä syistä käytetty myös Amor-nimeä sekä sen
italialaista muotoa Amore (lue Amóre).
[9] -- Ilias XXIV, 258: "kuin ei inhimisist' ois syntynyt, vaan
jumaloista". Säe tarkoittaa Hektoria ja on jotakin kiertotietä
joutunut kreikkaa osaamattoman Danten tietoon.
[10] -- 'Minä olen sinun herrasi'.
[11] -- "Tuo autuuden donna", ital. _la donna della salute_. Sana
_salute_ merkitsee vanhassa italiankielessä sekä 'autuutta' että
'tervehdystä'. "La donna della salute" siis myös = 'tervehdyksen
donna'.
[12] -- 'Katso sydäntäsi'.
[13] -- Sydämen syömisen aihe ei ole harvinainen keskiajan
kirjallisuudessa, ja sen symbolinen merkitys saattaa antaa aihetta
eri selityksiin.
[14] -- "Ensimäinen ystävä" on Danten runoilijatoveri Guido
Cavalcanti, joka hänkin kuuluu dolce stil nuovon runoilijapiiriin.
[15] -- _Serventese_ on eräs trubaduurilyriikan runolaji, jonka muoto
ja aihepiiri on suuresti vaihdellut eri aikoina.
[16] -- Jerem. Valitusvirret I, 12.
[17] -- Tämä ratsastusmatka tarkoittaa mahdollisesti firenzeläisten
avustusretkeä Sienaan, jota arezzolaiset ahdistivat (v. 1285 tai
1286).
[18] -- 'Poikani, aika on meidän jättää sikseen kuvat'.
[19] -- 'Minä olen ikäänkuin ympyrän keskipiste, johon kehän osat
ovat samanlaisessa suhteessa; mutta sinä et niin ole'.
[20] -- Silloisessa runousopissa _ballata_ oli lyyrillinen runo,
muodoltaan määrätty, erilainen kuin canzone.
[21] -- 'Nimet ovat asioitten seuraukset'.
[22] -- Vrt. Kiirastuli XXIV, 51.
[23] -- Tämä hämärä ja eri tavoin tulkittu kohta on kai
luonnollisimmin ymmärrettävä varhaiseksi viittaukseksi Danten
pääteokseen, joka jo saattoi olla jossain määrin haahmoteltuna hänen
mielessään.
[24] -- "Viisas" tarkoittaa _Guido Guinizellia_, dulce stil nuovon
ensimäistä runoilijaa, jota Dante on sanonut mestarikseen. Runo,
josta tässä on puhe, on G:n canzone _Al cor gentil ripara sempre
Amore_.
[25] -- Otaksutun Beatricen isä, Folco Portinari, kuoli v. 1289.
[26] -- '_Primavera_' = kevät, _prima verrà_ = 'ensimäisenä tulee'.
[27] -- 'Minä olen huutavan ääni korvessa, valmistakaa Herran tietä'.
[28] -- Oc-kieli = provencen, sí-kieli = italiankieli. Nimitykset
perustuvat näiden kielten käyttämiin myöntöpartikkeleihin oc (lat.
hoe) ja sì (lat. sic).
[29] -- Jerem. Valitusvirret I, 1.
[30] -- Kesäkuun 8 p. 1290.
[31] -- Tarinan mukaan tarjosi eräs Veronica niminen nainen, jonka
Jeesus aikaisemmin oli parantanut, hikiliinansa tämän käytettäväksi
Golgatan matkalla, ja silloin jäi liinaan kuva Vapahtajan kasvoista.
Liinaa säilytetään vieläkin Pietarinkirkossa Roomassa.
[32] -- Italian sana _peregrino_, joka merkitsee pyhiinvaeltajaa, on
myös = muukalainen.
[33] -- 800-luvulla syntyneen tarinan mukaan oli apostoli Jaakopin
ruumis haudattu luoteis-Espanjaan Galician maakuntaan, jossa oleva
Santiago de Compostelan kaupunki oli yleinen pyhiinvaelluspaikka
keskiajalla.
[34] -- "Filosoofi" on Aristoteles, jota keskiajalla kunnioitettiin
ylimpänä filosofian mestarina.
[35] -- 'Joka on siunattu iankaikkisesta iankaikkiseen'.