Sanon, että Arabian laskutavan mukaan hänen jalo sielunsa erkani
täältä kuukauden yhdeksännen päivän[30] ensimäisellä hetkellä; ja
Syyrian laskun mukaan hän lähti vuoden yhdeksäntenä kuukautena, sillä
ensimäinen kuukausi on siellä Tisirin ensimäinen, joka meillä on
lokakuu; ja meidän laskutapamme mukaan hän lähti sinä vuonna meidän
ajanlaskuamme, s.o. Herran vuosia, jolloin täydellinen luku oli
yhdeksän kertaa täyttynyt siinä vuosisadassa, jona hänet oli tähän
maailmaan pantu, ja hän oli kolmannentoista vuosisadan kristityitä.
Miksikä tämä luku niin oli hänen ystävänsä, siihen voisi seuraava
olla yhtenä syynä: koska Ptolemaioksen ja kristillisen totuuden
mukaan yhdeksän on taivasta, jotka liikkuvat, ja yleisen astrologisen
mielipiteen mukaisesti mainitut taivaat vaikuttavat tänne alas
keskinäisen asemansa mukaan, oli tämä luku hänen ystävänsä, jotta
ymmärrettäisiin että hänen syntymänsä hetkellä kaikki yhdeksän
taivasta olivat mitä täydellisimmässä asemassa keskenään. Tämä
on yksi syy, mutta jos hienommin ajattelee, ja horjumattoman
totuuden mukaisesti, niin tämä luku oli hän itse; sanon sen
vertauskuvallisesti ja tarkoitan tätä. Kolmiluku on yhdeksän juuri,
koska se ilman mitään muuta lukua itse kauttansa antaa yhdeksän,
niinkuin selkeästi näemme että kolme kertaa kolme on yhdeksän. Jos
siis kolme itse kauttansa on yhdeksän tekijä, ja ihmeitten tekijä
itse kauttansa on kolme, s.o. Isä ja Poika ja Pyhä Henki, jotka ovat
kolme ja yksi, niin tätä donnaa seurasi mainittu yhdeksänluku, jotta
ymmärrettäisiin että hän oli yhdeksikkö, s.o. ihme, jonka juuri,
nimittäin tämän ihmeen, ei voinut olla muu kuin pyhä Kolmiyhteys.
Ehkä vielä joku hienomielisempi ihminen näkisi tässä hienomman
syyn, mutta tämä on se, jonka minä siinä näen ja joka minua enimmin
miellyttää.