Oi, herää, armas, kuule lauluni,
mi hiljaa hiipii ruusukammioon,
soi soinnut sieluusi, kun katseesi
luot illan kaihon kultakuutamoon.
Kuu valaa siltaa taivahan ja maan,
se ikitoivon, maisen onnen luo,
kun sulle tähdet syttyy tarhoissaan,
ja iltakasteen lemmenkukka juo.
Jo herää, impeni, kun sydän lyö
ja sykkii rajatonta riemuaan,
oi, kuinka ihana on iltatyö,
kuin perho kiitää laulu kuorestaan.
Se kohoo taivaan tulikukkasiin,
oi, kuule, armas, illan laulajaa,
ja nuku sydämeni säveliin,
kun taivas valvoo, uinuu öinen maa!