Mua kuljeta kuoleman teitä
läpi syväin vesien,
suo onnettomaks mun tulla
ja pilkaks ihmisten,
jos tahdot, riisu kaikki
multa lahjat elämän
ja kuiluihin minut syökse
ja syvälle häpeähän,
vie multa muistot kalliit,
ota pois, mihin kiintynen,
kun niin yhä kasvais, varttuis
vain minussa ihminen,
kun ain yli henkeni paistais
tää armos suuri ja sees,
kun vain se jäädä saisi,
Sun rauhaas, kirkkautees.