Tiiker' ärjyy nälissänsä,
Susi kuuta ulvoo nyt,
Työmies kuorsaa pirtissänsä
Päivän töistä väsynyt.
Arinassa hiilos hohkaa,
Huhkain huutaa, valittaa,
Sairas tuskissansa ohkaa,
Lähtöänsä valmistaa.
Tähän aikaan yöstä itse
Haudatkin ne aukenee,
Kirkkotarhan ympäritse
Aavehet ne astelee.
Ja me, keijut, kiertelemme
Valjakkoa kuuttaren,
Aurinkoa pakenemme
Pimeässä hiipien.
Nyt on iloa: ei tohdi
Hiirikään nyt hiiskahtaa.
Itse käyn ma luutaan kohti,
Rikat työnnän oven taa.
(Oberon ja Titania seurueineen tulevat.)