Sinä yönä Sanders käyttelemällä unohtunutta latinaansa ja täyttämällä
kuluneet paikat arvaamalla sai kokoon seuraavan käännöksen:
»Marius ja Augustus, Neron, keisarin ja hallitsijan,
centuriot, nukkukaa rauhassa jumalien kanssa.
»Me olemme ne, jotka tulivat Hanno Karthagolaisen löytämien villien
maiden taa...
»Marcus Septimus meni Egyptiin, ja hänen kanssaan Decimus Superbus,
mutta keisarin tahdosta ja jumalien armosta me purjehdimme takaisin
mustiin meriin... Täällä me elimme aluksemme kärsittyä haaksirikon
barbaarien kunnioittamina ja opettaen heille sotataitoa.
»... Te, jotka tulette jälkeemme... viekää tervehdys Roomaan Cato
Hippocritukselle, joka asuu... portin luona...»
Sanders pudisti päätään, kun oli lukemisen lopettanut, ja sanoi, että
se oli »vallan kummallista».