Ensimäisen painoksen alkusanasta.
Minne ja miksi?
Kuinka tulin lähteneeksi Vienan Karjalaan.
Suomenniemen poikki Vienan Karjalaan.
Oulussa. -- Matkan vastukset kelirikon uhatessa. -- Karjalaisia
nälänhätää paossa. Runotar taipaleella. -- Puolangan vaarat.
-- Rajan poikki. -- Metsäin keskellä pieni kylä, köyhä, mutta maan
kuulu. -- Vuokkiniemen kirkonkylä ei ole ilman viehätyksiään.
Karjalainen kotimme.
Ylä-Kuittijärven jäällä. -- Jyvöälahti, mitä paras majapaikaksi.
-- Karjalainen kylä. -- Karjalainen talo. -- Kielimestarimme. --
Kotiudumme.
Runonkeruussa.
Entinen runonkeruu. -- Aion löytää ennen löytämätöntä. --
Kuutamossa erämaassa. -- Musta Miikula ja hänen Vipusrunonsa.
-- Toivon pääseväni kadonneitten runojen jäljille. -- Jälleen
Jyvöälahdessa.
Hävinnyttä runoa etsimässä.
Kadonnut perhesormus. -- Voassilainji Kostja. -- Talvikalastus
erämaassa. -- Eräs Lönnrotin muistelma. -- Pistojärvessä ei
tahdota laulaa, vaikka ehkä osattaisiin. -- Lähden yhä edempää
etsimään. -- Tiirovaara eli Koljola, Suomen rajalla ja Maanselällä.
-- Tapaan Martiskan pojan. -- Sohvonja ja hänen kalevaiset
rekilaulunsa.
Martiskainen Teppana.
Lohi-Pekka. -- Teppana suostuu laulamaan. -- Vanhat runot
oikeassa ympäristössään. -- Nykyinen runontaito. --- Kirvas
kevätaamu. -- Porojen juonia. -- Pietarin herrat poroilla
ajamassa.
Äijäpäivän aikoja Jyvöälahdessa.
Äijäpäivä. -- Miten sitä vietetään. -- Keino kulkutauteja
vastaan. -- Kelloja soittamassa. -- Maura itkee Kustille.
-- Vedet aukeavat. -- Panettelijan rangaistus.
Käytännöllistä perimätietoa.
Räähkät. -- Kotielämässä vaarinotettavaa. -- Maamiehen tietoja.
-- Metsämiehen tietoja. -- Kalastustaikoja. -- Vuodenaikain ja
ilmain enteitä. -- Vainajat. -- Parannuskeinoja. -- Varahvontan
kokemukset.
Runonkerääjät.
Topeliuksen runonkeräys -- Sjögren. -- Lönnrotin keruumatkat. --
M.A. Castrén.
Alijärven Vasselei.
Kevättäjäin tulilla. -- Alijärvi. -- Vanha sokea runolaulaja --
Eloisa runonuotti.
Ylämaan poikki.
Maataipaleella. -- Puhuttua vettä tukkijoelle. -- Ortjo
ehätyssavulla. -- Kenttijärvi. -- Löytöretkellä. -- Kostamus
ja sen kalmisto. -- Karjalainen jaama. -- Hepo ei juossut,
mutta kyllä reki rasasi. -- Leipä ja otsan hiki. -- Eräs
Lönnrotin muistelma. -- Kontokki.
Eteläisellä rinnakkaisvesistöllä.
Luvajärvi. -- Luvajärven kalmisto kirjoristeineen. -- Vesitietä
Kiimaisjärveen. -- Minin, -- Nokeus. -- Rogers pasha ahtaalla.
-- Uusimman uskon molijat.
Isäin perintö.
Oikea salotaival. -- Teppana Ryysä. -- Vanha runo ei ole
taikaansa menettänyt. -- Varahvontan pataseikkailu.
Kyykkäkisa.
Kyykät ja konot. -- Selän antajat ja ottajat. -- Tervetullut
rauhanhäiritsijä.
Kivijoki.
Eräsaunalla. -- Ankara jokimatka. -- Taivalkoski ja Laippa. --
Liiallista taivaltamisen himoa. -- Ristiniemi. -- Miinoa. --
Kalansaalista ei saa kiittää.
Rajalla.
Koti-ikävä. -- Kaiho outona kulkea. -- Miinoan kivi. --
Maanselänjärvi. -- Maanselän Paavon töllillä. -- Karjalaiset
palaavat jauhomatkalta. -- Aarnioluontoa, aarniokansaa. --
Muinaisuuden kuiskeita.
Akonlahdessa.
Kiitehen järvi. -- Akonlahti vahva loitsupaikka. -- Luvatonta
kruununviljan jakamista. --- Pohatat tyrmässä. -- Naisien suru,
kirjotamme heidän puolestaan kirjeen. -- Ylhäisiä piirteitä
kansan käsityksissä.
Helluntaijuhlilla Kostamuksessa.
Varahvontan puksut. -- Kilpasoutu neitojen keralla. -- Prasniekalle
matkaajat maataipaleella. -- Vieraanvaraisuutta Kontokissa. --
Pukuhavaintoja taipaleella. -- Juhlavalmistukset kylässä. --
Ensimäiseksi kylyyn. -- Paljon tuskaa oudosta nimestä. -- Kisat,
"käsikisat", "pitkät kisat", "humaukset" ja muut. -- Pajatukset.
-- Karjalaista rattoa. -- Päivälliset Miitrein talossa. --
Emäntien ylpeys.
Kosijoita kylässä.
Gaudeamus igitur. -- Pyssyt pamahtavat, kosijat tulevat. --
Monimuodollista kosimista. -- Sukukokous, jossa asiata joka
puolelta harkitaan. -- "Passibo hyvä rahvas luvussa pitämäänne".
-- "Paikan kokka". -- Uusi yritys. -- Uhittelevaa kosimista. --
Talo köyhä, mutta ei aivan itsetietoisuutta vailla. -- Sulhanen
saa rukkaset ja tarjoo "paikankokkaa". -- Yleisö sekaantuu asiaan.
-- Intohimoista joukkokosimista. -- Syvässä vedessä suuret kalat
uivat. -- Patvaska. -- Kustin jalka noidutaan. -- Mietteitä
Komalahdella. -- Varahvontta loihtii tuulta.
Rajakyliä myöden.
Väittelyä sivistyssanoista. -- Maanselän suot. -- Lönnrotille
kiitos hyvästä käytöksestä. -- Eräs Vienan puolen kylä Suomen
puolella. -- Häväistyt jumalat. -- Karhun tuhoja. -- Juhannuksena
omalla puolella. -- Omituista veneen tukkimista. -- Jälleen
Jyvöälahdessa. -- Tyttöjen naimahuolia. -- Senin kirje.
Suurelle Tuoppajärvelle.
Enonsuussa. -- Keski-Kuittijärvellä. -- Röhön taipaleella.
-- Reipas vanhus. -- Varahvontan käsitykset palvelijan
velvollisuuksista. -- Mieronstautshat. -- Vanhauskoisten maassa.
-- Näköala Tuoppajärvelle. -- Valasjoki. -- Lumoavaa vettä. --
Kiestinki.
Lönnrotin matka pohjan perille v. 1837.
Lönnrotin koti-ikävä. -- Kohtaus erään Tiirovaaran loitsijan
kanssa. -- Vaikea yö viluisessa pirtissä ja puutteen keskellä, --
Vaikea hiihtotaival. -- Tuhkasen viero ja muut vierot. --
Patriarkka. -- Skiitta. -- Omituisia tuttavuuksia Pyhässä saaressa.
-- Koljasu. -- "Ettekö ole tupakkaa juoneet?" -- Kuisman
parannuskeino. -- Miten näillä perikulmilla rikkauksia koottiin.
-- Lepopäiviä Kuusamossa. -- "Voi jospa useinki niin tekisivät!" --
Vaatetushuolia. -- Saaren luostari ja sen vaiheet. -- Syy vanhan
vieron kammoihin.
Vienan Karjalan pohjoiskulmilla.
Louhen perikuva. -- Soma tuuli-ilmiö Tuoppajärveltä. -- Odottamaton
runosaalis. -- Niskan koski. -- Pääjärvi. -- Suomen muistoja
Sohjenansuussa. -- Ihana matka Pääjärvellä. -- "Ka hyvä
tämä ois vieras, niin tupakkoo polttaa." -- Jalo tervehdystapa
Ahvenlahdessa. -- Huono vastaanotto Jälettijärvessä. --
Kallis hinta, mutta vaikea matkakin. -- Kamala yö. -- Tyttöjä
saattajina, miehet jäivät juomaan. -- Tapaan jälleen Kustin ja
Varahvontan. -- Tyrhy. -- Valtatiellä. -- Vienan meren rannat.
-- Kieretti. -- Stanovoi. -- Vienan meren alusmalli muistuttaa
viikinkialuksia.
Lönnrotin matka Kuusamosta Vienan merelle v. 1837.
Vuodentulon enteitä. -- Lönnrotia ahdistetaan Jäletjärvessä. --
Keskusteluja hänen ryöstämiseksi. -- Synkkiä oloja. -- Köyhä
leski. -- Lönnrot uhataan köyttää. -- Hän nolaa pahimman riidan
haastajan. -- "A siitä laki ei sano ni mitä." -- "Lyö kirves
kulkkuun, tai vie pirttiin ja ripusta jaloista kattoon savun
sekaan." -- Passirettelöitä Kieretissä. -- Nopeata oikeuden
käyttöä. -- Lönnrot runoilee ikävissään. -- Vienan meren jäällä.
-- Pelättäviä jamstjikoita. -- Maanmiehiä Vienanmeren rannalla. --
Eksymisen pelkoa. -- Maanmiesten kesteissä. -- Eräs suomalainen
tarjoutuu opettamaan Lönnrotille venättä. -- Lönnrot vaihtaa
postinhoitajan kanssa kelloa ja tekee hyvät kaupat. -- Ensi kerta
poron pulkassa.
Vienanmerellä ja Kemijoella.
Vienan merellä. -- Rantain luonne. -- Kannanlahti ja Nivan koski.
-- Pitkin Kuolan rannikkoa. -- Kemi. -- Eräs karkotettu. --
Kemijoella -- Usmana ja Usman koski. -- Lohenpyynti. -- Kemijoen
kosket. -- Tukkiliike. -- Tukkipäällikön viinat. -- Yötä
taipaleella. -- Paanajärvi. -- Kemijokivarren rakennusmalli.
-- Vanhoja ampumaneuvoja. -- Jyskyjärvi. -- Ala-Kuittijärvellä.
-- Eräs saituri. -- Halpoja päiväpalkkoja. -- Jälleen kotona.
Vienan Karjalan häätapoja.
Salaisia neuvotteluja. -- Leikkihäät. -- Naimahommat rajan
takana. -- Kosimatapoja. -- Varauskeinoja naimaonnen rikkomista
vastaan. -- Kakrapokot. -- Vihkiretki. -- Karjalan pakanalliset
häät tapoineen, temppuineen. -- Lahjain antaminen -- Itkut. --
Katshotus. -- Käeniskuleivät. -- Pään poustiminen -- Kostjat ja
kutshut. -- Jäähyväisitkut. -- Turkilla prostitus. -- Morsiamen
otsipaikka. -- Huihipaikka -- Sulhanen ja morsian neuvotaan. --
Varotus. -- Myötämeniäiset. -- Otsapoklonaiset. -- Okahvin häät. --
Saajannainen ja patvaska. -- Lönnrotin kirjottamia häärunoja. --
"Tulovirsi" nykyisin laulettuna.
Uhut.
Vienan Karjalan suurin kylä. -- Kylän eri osat. -- Lönnrot
Uhtuessa. -- Jamasen veljekset. -- Kaunis Toarie.
Vienan Karjalan kertomarunot.
Toisinnoitten yleinen luonne. -- Niitten sisällinen yhteys.
Eepilliset runoaiheet. -- Näköala Arhipan runomajalta.
Arhippa Perttusen laulama Sampojakso.
Runokylät ja runojen muuntelut.
Kellovaaran runoalue Latvajärven sukua. -- "Samporunon" muuntelut
eri runoalueilla. -- Vuonnisen Sampojakso. -- Kuinka toisinnot
täydentävät toisiaan.
Kalevala ja kansanruno.
Runojen sisäinen todistus syntyajoistaan. -- Toisinnoitten
jalosäkeet. -- Samporunon tähteet Värmlannissa. -- Yhteisiä
tunnussäkeitä. -- Lönnrotin johtorunojen järjestämisessä. --
Vertaus kreikkalaiseen temppeliin. -- Olisivatko häärunot
siirrettävät toiseen yhteyteen? -- Karjan luku näytteenä
taiteellisesta toisintorunoudesta.
Vuokkiniemi.
Lähtö Jyvöälahdesta. -- Ylä-Kuittijärvi. -- Enonsuun lohirettelöt.
-- Ristiniemi uhripaikkana. -- Meidät valokuvataan -- Lönnrot
Pirttilahdessa. -- Lönnrot Vuokkiniemessä. -- Kauppatapoja.
Tsena.
Tsenan Kettuset. -- Lönnrot Tsenassa. -- Mari. -- Karjalan
naisten tunteen herkkyys.
Lönnrot Vuonnisessa.
Matka Vuonniseen. -- Kaksi soutajaa. -- Karjalaista
sadunkertomistapaa. -- Ontrei ja Vaassila. -- Odottamaton
tuttavuus. -- Lönnrot uuden kerran Vuonnisessa Martiskan
saattamana. -- Yöllinen matka Ylä-Kuittijärven jäällä. --
Lönnrot ja Cajan Vuonnisessa.
Martiska.
Martiskan runontaito. -- Martiskan pororuno. -- Martiskan
viimeiset elämänvaiheet hänen poikansa Teppanan muiston mukaan.
Myöhempi runonkeruu Vuonnisessa.
Lähteenkorva Vuonnisessa. -- Ontrein suku. -- Harmoinen Ohvo. --
Vuonnisen tsässyönä. -- "Kas Suomenlahdella hyrskyt..."
Venehjärvessä syyspimeiden alkaessa.
"Metshä raivoh rupesi". -- Vihtoora murtuneella mielellä. --
Hänen runontaitonsa. -- Pyssyjä virittämässä haaskalle. -- Karhun
vahtiminen lavalla. -- Synkkä on syysyönä salo. -- Varahvontta
kotonaan, -- Nakkipeli. -- Varahvontan mökki.
Helmijoella.
Helmikuumeessa. -- Pistonjoen helmet. -- Itsekin helmijoella.
-- Pyydystystavat. -- Karsikot ja lumoukset.
Vienan Karjalan valtatiellä.
Vienan Karjalan valtatiellä. -- Eräs Lönnrotin muistelma. --
Ervasti Kivijärvessä. -- Isossima ja hänen pirttinsä. --
Taloudellinen sauna.
Venehjärven pokkouhri.
Miikulan pokot. -- Matkalla uhrijuhlaan. -- Uhritoimitus ja
uhriateria. -- Kaunista rahvasta.
Lönnrot ja Arhippa.
Arhipan runojen merkitys. -- Runollinen näköala. -- Lönnrotin
kertomus käynnistään Latvajärven laulajan luona.
Arhippainen Miihkali.
Latvajärvi. -- Miihkalin kiitosrunot. -- Hänen murheellinen
elämänsä ja kuolemansa. -- Miihkalin kasvonpiirteet. --
Jäähyväiset Latvajärvelle.
Vienan Karjalan kartta.
Rohkeata kartan oikomista. -- Lähteet, joitten perustuksella
se on tapahtunut. -- Ainakin Vuokkiniemen ja Uhtuen seuduista
oikeampi kuva. -- Vienan Karjalan yleinen maanluonne.
Kansa ja asutus.
"Arkankelin elämän katumus." -- Maanviljelys. --- Karjanhoito.
Kalastus. -- Metsät ja niiden omistus. -- Kaupan entiset vaiheet.
-- Nykyinen "Ruotshikauppa." -- Tukkiliike. -- Ero kansan kesken
rajan kahden puolen ja sen syyt. -- "Varastussodat." -- Suomesta
tulleita sukuja Vienan Karjalassa. -- Vanhaa ylimyksellisyyttä
kansan luonteessa. -- Lönnrotin sanat Vienan karjalaisista.
-- Huononeeko polvi suvustaan? -- Taikausko. -- Kunnallinen
itsehallinto. -- Tulevaisuuden mietteitä.
Kotia kohden.
Ero Vienan Karjalasta. -- Hyryssä. -- Vaikutuksia omalla
puolella. -- Iloista jokimatkaa ja koskenlaskua. -- Jälleen
maantiellä. -- Sotkamo ja Kajaani. -- Jälkimuisto Vienan
Karjalasta.
Ensimäisen painoksen alkusanasta.
Ryhtyessäni kirjottamaan tätä kirjaa mielin saada Vienan Karjalasta
kuvauksen, jossa johtona olisi sen runous ja tämän runouden talteen
korjaaminen. Arvelin tekeväni yleisölle mieluisan palveluksen, jos
saattaisin nuo Kalevalan pohjoiset laulumaat paremmin tunnetuiksi.
Ajatus teoksen kyhäämiseen heräsi jo heti kun olin Vienan Karjalaan
tekemältäni matkalta palannut syksyllä v. 1894. Tahdoin siinä
yhteydessä saattaa uudelleen julkisuuteen varsinkin Elias Lönnrotin
aikanaan sanomalehdissä julkaisemat matkakertomukset, jotka koruttoman,
mutta tunteellisen ja kansanelämää harrastavan esityksensä kautta
voittavat jokaisen lukijan suosion.
Sen jälkeen on Lönnrotin matkakertomukset julkaistu erityisenä kirjana
ja varmaan on niihin suuri osa yleisöstä tutustunut, niinkuin ne
sisällyksensä ja kirjoittajansa puolesta niin hyvin ansaitsevat.
Näyttää ehkä sen vuoksi turhalta, että niistä olen tähän ottanut niin
runsaasti poimintoja. Mutta kuitenkaan ei minusta tämän laatuinen
kirja, joka käsittelee etupäässä Kalevalan pohjoisten laulumaitten
runollista puolta, olisi ilman niitä ollut täydellinen. Ne sitä
paitsi valaisevat kansan elämää ja katsantokantoja paremmin kuin
ainoankaan myöhemmän matkustajan kuvaukset, joten ne senkin puolesta
ovat tähdelliset. Ja olen ajatellut, että ne ehkä laajemmassa
yhteydessä, monipuolisemmassa kuvassa runoalueista, saisivat uuttakin
mielenkiintoa. Luulen vaikka kenen lukevan ne mielellään uudestaan,
vaikka olisi ne jo ennenkin lukenut.
Vienan Karjalassa ovat olot voineet jonkun verran muuttua sen jälkeen
kun siellä matkustelin. Mutta varsin suuria eivät muutokset kuitenkaan
liene, siellä ei kuljeta eteenpäin höyryn eikä sähkön voimalla.
Toiseksi eivät muutokset, vaikka niitä olisikin tapahtunut, varsin
suuressa määrin muuta sitä kuvaa, jonka tuo maa runoutensa kannalta
katsoen tarjoaa.
"Kalevalan laulumaiden" julkaiseminen oli minulle tähdellistä senkin
vuoksi, että sen kautta sain oikeaan yhteyteen valokuvakokoelman, jonka
Vienan Karjalan seuduista, asutuksista, kansasta ja ihmisistä otin ja
joka luullakseni on laajin, mitä sieltä on tuotu. Suuri osa kuvistani
on tosin jo ollut eri julkaisuissa painettuna, mutta toivon niiden
oikeassa aineyhteydessä siltä voivan herättää uutta mielenkiintoa.
Tutkimusta en ole voinut enkä tahtonut kirjottaa. Olen kuitenkin
koettanut antaa jonkinlaista käsitystä niitten toisinnoitten
runollisesta arvostat joista Kalevalan pääosa on koottu. Nykyinen
runotutkimus, joka pyrkii toisinnoitten juuriin ja siltä kannalta
arvostelee Kalevalan kokoonpanoa, ei mielestäni kylliksi muista
sitä, että nuo runot, semmoisina kuin ne on kansan huulilta koottu
kuitenkin ovat sen oman sielunelämän ilmauksia. Ne eivät ole valmiita
lauluja, joita kansa muka on ulkoa oppinut, vaan runolliselta kannalta
katsoen ne ovat sen omintakeisia luomia, mistä lienevätkin aiheet
alkuperänsä juurtaneet. Ne eivät ole kulkeneet kädestä käteen kuin
vaihdettava kello, joka tavallisesti aina uudella omistajalla jonkun
verran pilaantuu, vaan ne ovat koko arvonsa saaneet suomalaisen kansan
runoelemina ja ovat paras omaisuus, mitä siltä on muinaisuudestaan
säilynyt. Kalevala ei toisinnoitten valossa suinkaan ole keinotekoinen
rakennus, jonka runolliset arvot ovat Lönnrotin taidetyötä, vaan se on
kokonaisenakin elävää kansanrunoa.
Teoksessa, jossa niin usein mainitaan karjalaisia nimiä, toistetaan
karjalaisia lauseita ja runoja, olisi ehkä pitänyt paremmin säilyttää
kansanomainen puheenparsi. Sitä en ole voinut tehdä, koska en taida
riittävästi Vienan Karjalan kieltä. Olen menetellyt melkein samalla
tavalla kuin runonkerääjät yleensäkin, kirjottaessaan muistoon rahvaan
huulilta toisinnoita. Harva heistä, tuskinpa kukaan, olisi voinut
ne äänteellisesti tarkkaan jäljentää nopean laulannan aikana, vaan
enimmäkseen siitä on syntynyt jonkinlainen kielensekotus. Karjalaiseen
muotoon ovat tulleet vain semmoiset sanat ja päätteet, jotka enimmän
ovat kirjottajan huomiota herättäneet.
Paikkain nimetkään eivät sen vuoksi ole tarkalleen siinä muodossa,
jossa ne rajan takana lausutaan. Olen noudattanut etupäässä
Kirjallisuuden Seuran runotoisintojulkaisun kirjotustapaa.
Vienan Karjala on joutunut kovain kohtaloiden alaiseksi sen jälkeen
kuin ensimäinen painos julkaistiin, mutta niiden kuvaaminen ei kuulu
teokseni puitteihin. Tästä painoksesta olen jättänyt pois Arhipan
laulamat runot, vain Sampo-jakson säilyttäen. Muita mainittavia
muutoksia en ole tehnyt. Jonkun verran olisin voinut kartuttaa tietoja
näinä vuosina julkaistuista kirjoista, mutta tuntui kuin olisi hyvin
runsas tietomäärä karkoittanut teoksesta hämyhetkitunnelman, samoin
kuin se takkavalkean äärestä katoaa, kun lamput sytytetään.
_I. K. Inha_.
Vertaus Vienan Karjalan runoalueiden runotaidon välillä.
(Numerot merkitsevät sivuja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
runotoisintojulkaisussa, mutta luettelo on vain osapuilleen arvioitu.)
Runoalueet Kello- Jyskyj. Kiimasj. Akonl. Kosta
vaara mus
Sampo jakso 22 11 13 20 6
Taivaan taonta
Kilpalaulanta 6 1/2 8 16 2
Ainoruno 1 3 1
Vellamon neito 1 5 1
Väinäm. polvenhaava 4 2 2 4 1
Venepuun etsintä 1/2 2
Tuonelassa käynti 1 1 8
Vipusessa käynti 1 9 1
Kilpakosinta 13 18 23 7
Kultaneidon taonta 3 2 4 1
Kojosen poika 1 6
Laivaretki ja kantele 10 4 10 17 3
Nimettömät taudit 1/2 1
Auring. ja kuun päästö
Väinämöisen tuomio 1/2 1
Lemminkäisen virsi 20 6 22 50 12
Hiiden hirvi 4 1 1 1/2
Iso härkä 1/2 1/2 1 1
Ahti ja Kyllikki
Kalevanpojan kosto 3 1 1 1/2 1/2 2
Sisaren turmelus 16 4 3 5 6
Kuolon sanomat 1 1 1
Yhteensä 106 30 1/2 85 175 1/2 15 1/2
Runoalueet Pohj. Koil- Kaik-
Latva- Vuokki- Vuonni- Uhut raja- linen ki
järvi niemi nen alue raja- yht.
Sampo jakso 30 17 62 31 3 1 216
Taivaan taonta 1/2 1/2 2 3
Kilpalaulanta 4 12 8 14 1 71 1/2
Ainoruno 4 2 3 15 29
Vellamon neito 6 5 14 2 3 37
Väinäm. polvenhaava 8 10 8 11 3 2 55
Venepuun etsintä 5 1 3 1/2 1 13
Tuonelassa käynti 13 6 6 5 40
Vipusessa käynti 4 11 8 3 5 42
Kilpakosinta 32 9 21 14 4 1 142
Kultaneidon taonta 9 1 7 8 1 36
Kojosen poika 4 5 1/2 11 27 27 1/2
Laivaretki ja kantele 16 17 20 22 8 1 128
Nimettömät taudit 1 2 1/2
Auring. ja kuun päästö 1 1
Väinämöisen tuomio 2 1 10 1/2 15
Lemminkäisen virsi 53 37 48 47 15 8 318
Hiiden hirvi 3 3 4 3 1/2 20
Iso härkä 1 1 1 2 1 1/2 9 1/2
Ahti ja Kyllikki 3 3
Kalevanpojan kosto 1 4 1/2 19 2 2 38 1/2
Sisaren turmelus 6 1 1 11 53
Kuolon sanomat 1 1 1 1/2 6 1/2
Yhteensä 202 1/2 144 1/2 229 223 48 15 1/2