[1] K. Asinius Pollio syntyi Romassa v. 75 e.Kr. ja kuoli
maatilallansa Tuskulumissa v. 5 j.Kr. Hän oli Augustuksen
suosiossa, Maecenaan, Vergiliuksen ja Horatiuksen hyvä ystävä,
etevä sotapäällikkö, valtiomies, puhuja, runoilija, murhenäytelmäin
kirjoittaja ja historioitsija, valtiollisten toimiensa ohella
hän koetti edistää kansan henkisiäkin pyrintöjä ja perusti
ensimmäisen julkisen kirjaston Romaan. Hän kirjoitti, paitse muuta,
kansalaissodan historian, josta syystä juuri, koska se oli mitä
vaikeimpia tehtäviä, Horatius ylisteleekin häntä tässä laulussa. --
Mitä muuten tämän laulun syntyvuoteen tulee, niin sitä ei tarkoin
tiedetä; toiset arvelevat sen tehdyn ennen Aktiumin tappelua vv.
33-32 välillä e.Kr, toiset taas Aktiumin tappelun jälkeen vv. 29-27
välillä e.Kr.
[2] S.o. kansalaissotaa (bellum civile).
[3] Kvintus Caecilius Metellus Celer ja Lucius Afranius olivat
konsuleina v. 60 e.Kr.
[4] S.o. käännöskohtia, etupäässä Pompejuksen ja Caesarin murhia. --
Egyptiläiset murhasivat edellisen, kun tämä Farsaluksen onnettoman
tappelun jälkeen v. 48 e.Kr., Caesarin voittamana, pakeni sinne;
Caesar taas kaatui salamurhaajain (Markus Junius Brutuksen ja Kajus
Kassiuksen) käden kautta Maaliskuun 15 p:nä v. 44 e.Kr.
[5] Runoilija tarkoittaa tässä K. Julius Caesarin, Kn. Pompejus
Magnuksen ja M. Licinius Krassuksen n.k. triumviraattia v. 60 e.Kr,
jonka tarkoituksena oli antaa keskenäistä apua itsekästen aikomusten
toteuttamiseen.
[6] Nim. sentähden, että se silloisissa puolue-oloissa olisi helposti
voinut vaikuttaa levottomuutta.
[7] S.o. Melpomene. Vrt. Carm. I, 26.
[8] Nim. kansalaissodan historian.
[9] Alkukielessä: "Cecropio cothurno", kekropialaisella
kothurnuksella (joka oli oikeastaan paksulla korkkipohjalla
varustettu, koko jalan peittävä, Kretan metsästäjäin ja
murhenäyttelijäin saapas); siitä: kekropialaisella s.o.
athenalaisella murhenäytelmällä, koska tämä näytelmän laji paraiten
kukoisti Athenassa. -- Nimitys "kekropialainen" johtuu Athenan
Kekropia-nimisestä linnasta, jonka, tarun mukaan, perusti eräs
ikivanha Attikan Kekrops-niminen kuningas, joka oli puoleksi ihminen,
puoleksi käärme.
[10] Pollio oli nim. tunnettu mainioksi puolustuspuhujaksi
oikeuksissa.
[11] V. 39 e.Kr. Pollio valloitti Dalmatian (Salonae-kaupungin) ja
piti sen johdosta triumfin Lokakuun 25 p:nä samana vuonna.
[12] Juno oli Karthagon suojelijatar ja sentähden Romalaisia vastaan.
Vrt. Carm. I, 7.
[13] Nim. Afrikasta, kun Karthago oli hävitetty (v. 146 e. Kr.)
ja Jugurtha kukistettu (v. 105 e.Kr.); sen ajan käsityksen mukaan
jumalat heti lähtivät maasta ja kaupungeista, kun vihollinen
valloitti ne.
[14] S.o. Jugurthan haahmulle. -- Hän oli Numidian kuningas,
jonka romal. sotapäällikkö Marius v. 105 lopulla sai vangiksi ja
sitten Tammik. 1 p:nä v. 104 e.Kr. vei loistavassa voittosaatossa
Kapitoliumiin, josta hän työnnettiin vankiholviin nälkään kuolemaan.
[15] S.o. romalaisella.
[16] Vrt. Carm. I, 2.
[17] S.o. Italian.
[18] S.o. Apulian; tässä: Italian, Roman valtakunnan ylim. Vrt. Carm.
I, 22.
[19] Eräs Kykladein saaria on Keos, josta murherunoelmain päämestari
Simonides oli kotoisin. Hän oli syntynyt v. 560 ja kuoli v. 470 e.Kr.
[20] Dione oli Venuksen äiti.
[21] Alkukielessä: "leviore plectro", keveämmällä näppäimellä s.o.
"sointuisampia".