[1] Merkurius, Kreikkalaisten Hermes (Έρμής), oli vanha
pelasgilainen jumala, tarun mukaan: Jupiterin ja Atlaan tyttären
Majan poika (nepos Atlantis), jumalain sanansaattaja, kaupan ja
kanssakäynnin, puhetaidon ja voimistelun jumala, lyyryn keksijä,
teitten suojelija, vainajain sielujen Manalaan johdattaja. -- Tässä
laulussa ylistelee runoilija Merkuriuksen suuria ansioita ihmiskuntaa
kohtaan.
[2] Siitä nimi: Έρμής λόγιος.
[3] S.o. paikka, jossa taistelu-, voimistelu- y.m. harjoituksia
pidettiin. Sen johtajana pidettiin Merkuriusta; siitä nimi:
Έρμής αγώνιος.
[4] S.o. ensimmäisten, vanhimpien.
[5] Sentähden: Έρμής διάκτορος.
[6] Siitä nimi: Έρμής μουσικός.
[7] Hän oli sukkeluuden, viekkauden ja varkaudenkin suosija; siitä
nimet: Έρμής εριουνιος, δόλιος, κλέπτης.
[8] Nim. kätkeä ("condere jocoso furto").
[9] Tarun mukaan Hermes oli varastanut Apollon härät (toisten mukaan
jumalain yhteiset, joita Apollo vaan paimenteli) heti synnyttyänsä;
kun sitten Apollo vaati niitä takaisin ja uhkaili rankaista pientä
varkahaista, varasti tämä vielä hänen viinensäkin, jonkatähden juuri
Apollon täytyi nauraa hänen sukkeluuttansa, vieläpä lahjoitti hänelle
Apollo tämän sukkeluutensa palkinnoksi ennustussauvankin.
[10] S.o. Agamemnon ja Menelaus.
[11] Priamus oli Trojan kuningas, Hekuban puoliso. Vrt. Carm. 1, 2
(sukutaulu).
[12] Siitä nimi: Έρμής φυχοτομπός, φυχαγωγός, ταμίας τών φυχών.
[13] S.o. henki- l. haahmulaumaa.