Millainen eripuraisuus on, salliman määräyksestä, sattunut susien
ja vuonain osaksi, sellainen vallitsee meidänkin välillämme, oi
sinä, kyljiltäsi iberialaisilla pampuilla[2] ja sääriltäsi vahvoilla
kahleilla löylytetty! Vaikka kävelet, pöyhkeillen rikkaudestasi, niin
kohtalo ei kuitenkaan muuta kantaasi.[3] Näetkö, astua kenottaessasi
pitkin Pyhää-Katua[4] tuossa kuusikyynäräisessä toogassasi, miten
ohitse-kulkijain teeskentelemätön närkästys kääntää heidän katseensa
sinne tänne? "Tämä", he sanovat "tämä triumvirein[5] piiskoilla
aina julistajan[6] inhoon asti piesty, tämä kyntää falernolaisen[7]
kartanonsa tuhansia auranmaita ja ajaa Appian-tietä[8] hevosillansa
sekä istuu ylevänä ritarina ensi rivissä,[9] vastoin Othon[10] lakia.
Mitä hyödyttää varustaa niin monta, raskasta[11] ja keularaa'alla
varustettua laivaa merirosvoja ja orjajoukkoa vastaan,[12] kun tämä,
tämä on sotatribuunina?"