K. Cilnius Maecenaalle.[1]

Mitä minä, vanhapoika,[2] teen Maaliskuun ensimmäisenä päivänä,[3]

mitä tarkoittavat kukat, ja suitsutusaineesta täysinäinen astia ynnä

nuot viheriälle turpeelle[4] hohutetut[5] hiilet, ihmettelet kuin

sinä, joka olet perehtynyt kumpaankin kieleen.[6] Minä olin luvannut

herkku-atriat ja valkean[7] pukin Liberille,[8] kun puuniskusta olin

kuolemaisillani. Tämä päivä, jonka joka vuosi[9] tahdon juhlallisesti

viettää, on poistava silatun tulpan[10] viini-astiasta, joka

Tulluksen konsulina ollessa[11] on varustettu särpimään savua[12] --

Tyhjennä, oi Maecenas, sata maljaa suositun ystäväsi menestykseksi

ja anna yölamppujen palaa aina päivään asti! Loitolla olkoon kaikki

huuto ja kiukku![13] Heitä nuo valtio-huolesi,[14] jotka sinulla ovat

kaupunkimme suhteen! Dakialaisen Kotison[15] joukko on kaatunut;

vihamieliset[16] Medialaiset[17] ovat keskenänsä riidoin noiden

kurjain sotain tähden; Hispanian rannalla asuvat vanhat vihollisemme,

Kantabrialaiset,[18] jotka myöhään ovat masennetut kahleilla,[19]

ovat meidän alamaisiamme; jopa Skythalaisetkin,[20] jännittämättömin

joutsin, aikovat väistyä kentiltänsä. Huolimatta siitä,[21] että

kansa jossakin kohdin voi olla pulassa, älä[22] yksityismiehenä

huolehdi liiaksi, vaan ota iloisesti vastaan nyky-ajan lahjat ja

luovu yksitotisista tuumistasi.

Oodit, Karmen-Seekulaare ja Epoodit · 第 143 / 383 题