Oi Septimius, sinä, joka aijot käydä kanssani Gadeesen[2] ja noiden
iestämme kantamaan tottumattomani Kantabrialaisten maahan[3]
sekä muukalaisille Syrteille,[4] missä maurilainen aalto alati
pauhaa! Oi, jospa tuo argolaisen asukkaan[5] perustama Tibur olisi
vanhuuteni[6] asuinpaikka, oi jospa se olisi päämäärä minulle
meri- ja maamatkoista sekä sotapalveluksesta uupuneelle! Mutta jos
tylyt Parkat estävät minut sieltä,[7] niin menen tuolle hienovillaisista
lampaistansa herttaiselle Galaesus-joelle[9] ja lakonialaisen
Falantuksen hallitsemille maaseuduille.[10] Tuo maailman kolkka[11]
on minulle kaikista suotuisin; siellä hunaja vetää vertoja
Hymettus-hunajalle[12] ja öljypuun marja kilpailee Venafrumin[13]
vihannan marjan kanssa; siellä Jupiter[14] lahjoittaa pitkän
kevään ja lauhkeita talvia; siellä satoisaa Bakkhusta[15] suosiva
Aulon[16] ei laisinkaan kaiheksu Falernus-rypäleitä. Tuo paikka[17]
ja nuo hedelmälliset kummut kutsuvat meitä sinne; siellä olet sinä
velvoitetuilla kyynelilläsi kostuttava ystäväsi, runoilijan, vieläkin
tulista tuhkaa.[18]