Merimies ja Tarentilaisen Arkhytaan haahmu.[1]

_Merimies:_

Oi sinä, meren ja maan sekä äärettömän hietikon mittaaja, Arkhytas!

Sinua siis pidättää pieni lahja vähä-arvoista multaa[2] Matinuksen[3]

rannan läheisyydessä, sinua ei missään suhteessa hyödytä se, että

olet tutkistellut taivaan avaruudet ja ajatuksissasi kulkenut halki

kuperan taivaan kannen, sinua, jonka kuitenkin täytyy kuolla?

_Arkhytas:_

Kuollut on Pelopsin isäkin,[4] jumalain pöytävieras, ja Tithonus,[5]

joka temmattiin ilmaan, ynnä Minos,[6] joka päästettiin Jupiterin

salaneuvotteluihin; Tartarus[7] taas kätkee Panthoideen,[8] toisen

kerran[9] alas Orkukseen[10] työnnettynä, vaikka hän, kilven alas

temmattua, osoitti trojalaisia aikoja, eikä uskonut mustalle

kuolemalle mitään muuta, kuin jäntäreet ja nahan, tuo sinun oman

mielipiteesi mukaan jalo luonnon- ja totuudentutkija. Mutta kaikkia

meitä odottaa yksi ja sama yö[11] ja kerran täytyy kaikkein meidän

kulkea samaa kuolon uraa. Muutamia Furiat[12] määräävät julmalle

Marsille[13] katsoinkaluiksi: täytymätön meri on perikadoksi

merimiehille. Sekaisin kokoutuu vanhusten ja nuorukaisten ruumiita:

julma Proserpina[14] ei ole säästänyt mitään päätä. Minutkin on

laskevan Orionin[15] nopea seuralainen, Notus,[16] upottanut Illyrian

aaltoihin.[17] Mutta sinä, oi merimies, älä itarana surkaile luoda

osaa juoksevasta hiekasta minun luuni ja hautaamattoman pääni

verhoksi: siten kaiken sen, mitä tahansa Eurus[18] uhanneekin

Hesperian[19] aalloille, Venusian[20] metsät kärsikööt, sinun itse

ollessasi vahingoittamatta: vieläpä suuri palkinto, mistä vaan

on mahdollista, tulkoon sinulle armolliselta Jupiterilta[21] ja

Neptunukselta,[22] pyhän Tarentumin[23] suojelijalta. Halveksitko

alkaa petosta, joka ennen pitkää on vahingoittava viattomat

jälkeläisesi? Kentiesi sekä ansaittu rankaistus[24] että kova kohtalo

odottavat sinua itseäsikin: minä en joudu unhotuksiin, kirousteni

jäädessä kuulematta, mitkään sovitus-uhrit, eivät ole pelastavat

sinua.[25] Vaikka kiiruhdat, viipymys ei ole pitkä; sinulla on lupa

jatkaa matkaasi, kunhan vaan olet kolmesti heittänyt multaa.[26]

Oodit, Karmen-Seekulaare ja Epoodit · 第 66 / 383 题