Oi Klio![2] Minkä miehen tahi sankarin otat lyyrylläsi tahi kimakalla
huilullasi ylistelläksesi? Minkä jumalan valitset kehuaksesi?
Kenen nimeä on leikkisä kaiku matkiskeleva joko Helikonin[3]
siimekkäillä rinteillä tahi Pindus-vuoren[4] huipulla tahi kylmällä
Haemus-vuorella,[5] josta metsät sikin-sokin seurasivat laulelevaa
Orfeusta,[6] joka äidiltänsä perityllä taidollansa[7] seisautti
vihaiseen virtaavat joet juoksemasta ja vinhat vihurit; jolla oli
kyllin suloa sointuvilla sävelillänsä viekoittelemaan tammetkin[8]
kuulosalle. Mutta mitäpä ennemmin ylistäisin, kuin Kaikkivaltiaan[9]
tavallista kunniaa, hänen, joka ohjaa jumalain ja ihmisten kohtalot,
joka hallitsee maat ja meret sekä taivaan,[10] vuoden aikain
vaihdellessa; hänen, josta ei mitään häntä itseänsä mahtavampaa
synny, eikä mitään hänen vertaistansa tahi läheskään samanlaista[11]
ole olemassa? Häntä läheisimmän kunniasijan on kuitenkin Pallas[12]
anastanut. Sinustakaan en tahdo olla mainitsematta, oi sotakelpo
Liber;[13] enkä sinusta, oi villipetoja vainoava neito;[14] enkä
sinustakaan, oi tarkasti-osuvan nuolesi tähden peljättävä Foebus![15]
Myös tahdon minä laulaa Alcideesta[16] ja Ledan pojista,[17]
joista toinen[18] oli kuulu ratsastaja, toinen mainio voittamaan
nyrkkitaistelussa: heti kun näiden tuikkiva tähti on alkanut kiilua
merimiehille, valuu meren velloma kuohu kallioilta alas, tuulet
asettuvat, pilvet pakenevat ja uhkaava aalto -- niin jumalat ovat
säätäneet[19] -- painuu jälleen mereen. Olen kahden vaiheilla,
tokko heti näiden perään mainitsen Romulusta,[20] tahi Pompiliuksen
rauhallista hallitusta, tahi Tarkviniuksen uhkamielistä valtaa, tahi
Katon[21] kuuluisaa kuolemaa. Kiitollisesti tahdon oivalla laululla
ylistää Regulusta[22] ja Skauruksia[23] sekä Paullusta,[24] joka
Punilaisen[25] voittaessa mielellänsä pani henkensä altiiksi, ynnä
Fabriciusta.[26] Tämä sekä pitkätukkainen,[27] sotakelpo Kurius[28]
ynnä Kamillus[29] syntyivät kovassa köyhyydessä ja kasvoivat
esi-isiltä perityssä kohtalaisen varakkaassa[30] kodissa. Niinkuin
puu, jonka ikää ei tiedetä, kasvaa Marcelluksen[31] maine; Juliuksen
tähti[32] tuikkaa muiden joukossa, niinkuin kuu pienempien tähtien
keskellä. Oi sinä ihmissuvun isä ja suojelija, Saturnuksen poika,[33]
sinulle on kohtalo uskonut huolen suuresta Caesarista:[34] hallitse
sinä ja Caesar toisena![35] Joko hän loistavassa voittokulussa
kuljettaa mukanansa nuot lannistetut, Latiumia[36] uhkaavat
Parthialaiset[37] tahi Itämaan äärimmäisillä seuduilla asuvat
Seriläiset[38] ja Indialaiset, niin on hän kohtuudella, sinulle
alamaisena, hallitseva laajaa maanpiiriä; sinä sitä vastoin olet
painavilla vaunuillasi tömistävä Olymposta,[39] sinä olet lähettävä
koston nuolia saastutettuihin lehtoihin.[40]