Edelliset ja Granville.
_Granville_ (tulee perältä tällä kertaa vain hiukan humalassa. Hänen
kasvoillaan on entinen röyhkeä ivahymy. Toiset hänen ilmestyessään
vaikenevat). No, mitä nyt? Jatkakaa, hyvä herrasväki. Tietysti te taas
olitte käsittelemässä minun avioliittoani. Sehän on tämän seurapiirin
tavallisin puheenaine. (Toiset siirtyvät syrjemmälle, sillä Granvillen
läsnäolo ei epäilemättä ole useimmille mieleen.) Mihinkä tulokseen
te nyt sitten olette tulleet? (Vaikenee hetkeksi, sitten vetäen
sieraimiinsa keitetyn perunan tuoksua. Istuutuen.) Oo, mikä hieno
tuoksu minun sieraimiani hyväilee? Keitettyjen perunainko? Rouva
Lumley-Gotham, muisto teidän keittiönne olemassaolosta pakotti minut
keskeyttämään syvälliset mietteeni ihmiselämän turhuudesta. Luullakseni
ei maailmassa ole ketään, joka kuorii perunoita yhtä taitavasti kuin
Sarita Knickerbocker-Smythe. Ja epäilenpä, onko maailmassa Abraham
Lincolnin jälkeen ollut vankempaa puunhakkaajaa kuin ystäväni Harlemin
arkkipiispa. (Arkkipiispa kumartaa epämääräisesti.) Mutta palatakseni
asiaan, minä luotan siihen, että teidän korkea-arvoisuutenne
puolustaa kodin pyhyyttä. (Odottaa vastausta, jota ei tule.) Teidän
korkea-arvoisuutenne olisi muistettava ne monet suosionosoitukset,
jotka kirkko sai vastaanottaa minun johtaessani valtiosihteeristöä.
_Arkkipiispa_. Jos minä tuen teitä kysymyksessä olevassa ristiriidassa,
niin en tee sitä sellaisista syistä. Kirkon apua ei voida ostaa.
_Granville_ (ehättäen pilkallisesti myöntämään). Ei luonnollisesti. —
Teitä, rouva Lumley-Gotham, ei ulkonainen onnettomuus ole varmaankaan
saanut unohtamaan jalojen esi-isienne perintätapoja. Te ette salli
perhehäpeän liata nimeänne?
_Rva Lumley-G._ En, sitä minä en salli.
_Granville_ (nousten). Hyvä! Kahden sellaisen tuen varassa seison
minä vuorenvankkana. Kirkko ja seurapiiri minun puolellani. Entä
sanomalehdistö? Mitä sanoo de Puyster?
_de Puyster_ (kumartaen rva L.-G:lle). Tällaisessa asiassa täytyy
sanomalehdistön yhtyä yhteiskunnan valtijattaren mielipiteeseen.
_Granville_. Vallankumouksen lienee vaikeata nousta tällaista
arvovaltaa vastaan. Mutta kuunnelkaamme sentään, mitä kapinallisilla on
sanottavaa.
_Billy_ (hiukan kiihtyen). Mitäkö kapinoitsijat sanovat..?
_Helena_. Billy, keitetyn perunan tuoksu ei edistä korkeampien
ajatuskeskusten toimintaa. Minä ehdotan, että me kaikki siirrymme
illallislle ja jatkamme keskustelua sen jälkeen.
_Lumley-G._ (ikäänkuin heräten). Oikein puhuttu!