Edelliset, paitsi Tuttle.
(Hetkinen äänettömyyttä.)
_Arkkipiispa_ (melkein kuiskaten). Sarita, maailmassa ei ole enää
keittäjiä. (Vaihtavat katsetta Saritan kanssa.) Meidän on syötävä
kylmää ruokaa... (Hetken vaiti.) Kenties me emme saa ensinkään ruokaa!
_Sarita_ (huokaisten). Ei enää milloinkaan keitettyä viiriäistä.
_Arkkipiispa_ (samoin). Ei koskaan enää hummerisalaattia. — Eikä enää
milloinkaan sokeroituja munkkeja.
_Eloise_ (myös surullisesti). Emme enää koskaan pääse teatteriin.
_Reginald_ (kauhistuen). Herra Jumala! Eikö ole enää räätäleitäkään.
Täytyykö minun nyt turvautua valmiina ostettuihin vaatteisiin?
(Surkealla äänellä.) Ei ole ketään, joka painaisi minun runojani!
_Sarita_. Ole vaiti! Minä en voi enää sietää tätä.
_Arkkipiispa_. Kunpa saisin edes tilkkasen viiniä kuivaan suuhuni.