Saatamme tunnustaa, että muutamat heidän otaksumansa ovat perin
kekseliäitä, ja se, mitä he sanovat "kuorien" tai "elementaalien"
tehtävästä spiritistisissä ilmiöissä, voi olla melkein yhtä hyvää kuin
ne kömpelöt selityksemme, joissa puhutaan "fluidumeista" tai hermoista.
Kenties ja epäilemättäkin he ovat oikeassa väittäessään, että kaikki
ympärillämme on täynnä erilaisia, eläviä muotoja ja tyyppejä,
tajullisia ja lukemattomia, "eroten yhtä paljon toisistaan kuin
ruohonkorsi tiikeristä ja tiikeri ihmisestä", jotka lakkaamatta
pyöriskelevät ympärillämme ja joitten lävitse vaellamme niitä
huomaamatta. Me kuljemme äärimmäisyydestä toiseen.
Jos kaikki uskonnot ovat liiaksi kansoittaneet maailmaa näkymättömillä
olennoilla, olemme me taas ehkä tyhjentäneet sen liiankin tarkoin ja
hyvin mahdollisesti jonakin päivänä huomaamme, ettei erehdys olekaan
sillä puolella kuin nyt luullaan. Tai niinkuin sir William Crookes
eräällä mielenkiintoisella sivulla sanoo:
"Ei ole epätodennäköistä, että on olemassa toisia sellaisilla aisteilla
varustettuja olentoja, etteivät niiden elimet vastaakaan niitä
päivänsäteitä, jotka meidän silmämme tajuaa, vaan kykenevät käsittämään
sellaisia värähdyksiä, jotka jättävät meidät välinpitämättömiksi.
Tällaiset olennot eläisivät todellakin sellaisessa maailmassa, joka ei
olisi samanlainen kuin meidän. Kuvitelkaa esim. minkälainen käsitys
meillä olisi meitä ympäröivistä esineistä, jos silmämme, sen sijaan
että tuntevat päivänvalon, tajuaisivat vain sähköisiä ja magneettisia
virtauksia. Lasi ja kristalli muuttuisivat silloin läpinäkymättömiksi
kappaleiksi, metallit olisivat enemmän tai vähemmän läpikuultavia, ja
ilmaan ripustettu sähkölanka olisi pitkä ja ahdas reikä, joka kulkisi
läpäisemättömän, tiheän aineen läpi. Toimiva sähködynamokone
muistuttaisi tulipaloa, kun taas magneetti toteuttaisi keskiajan
mystilliset unet, ollen ikuisena lamppuna palaen kulumatta ja
minkäänlaista polttoainetta vaatimatta."
Kaikki tämä ja monet muutkin seikat, joita he vakuuttavat, olisivat,
jollei juuri hyväksyttäviä, niin kuitenkin huomionarvoisia, jos nuo
luulot esitettäisiin sinä, mitä ne ovat: -- vanhoina otaksumina, jotka
periytyvät inhimillisen jumaluusopin ja metafysiikan ensi ajoilta.
Mutta heti kun ne muutetaan ehdottomiksi ja opillisiksi vakuutuksiksi,
käyvät ne pian sietämättömiksi.
He lupaavat meille toiselta puolen, että henkeämme harjoittamalla,
aistejamme ja ruumistamme hienostamalla pääsemme elämään niiden kanssa,
joita sanomme kuolleiksi, ja meitä ympäröivien korkeampien olentojen
seuraan. Tuo kaikki ei mielestäni johda juuri mihinkään ja lepää perin
haurailla perusteilla, liian hämärillä todisteilla, jotka ovat otetut
hypnoottisesta unesta, aavistuksista, mediumi-tilasta, harhanäyistä
y.m.
On sangen hämmästyttävää, että ne heistä, jotka sanovat olevansa
"kaukonäköisiä", yhteydessä ruumiittomien henkien ja muitten
jumaluuksia vielä lähempänä olevien maailmoitten kanssa, eivät esitä
meille mitään vakuuttavaa. Me pyydämme muuta kuin mielivaltaisia
teorioita "kuolemattomasta kolmiluvusta", "astraaliruumiista",
"pysyväisestä atomista" tai "Kama-Lokesta". Koska heidän
aistimisensa on terävämpää, heidän käsityskykynsä hienompi, henkinen
ennakkonäkemyksensä syvempi kuin meidän, miksi he eivät ohjaa
tutkimustaan vielä liian niukkoihin syntymistä edeltävän muiston
ilmiöihin, joita tosin vastustetaan, mutta jotka saattaa hyväksyäkin --
mainiten nämä umpimähkään monien muiden joukosta. Me emme pyydä muuta
kuin vakaumusta, sillä kaikki se, mikä lisää jotakin ihmisen
merkitykseen, ulottuvaisuuteen ja kestävyyteen, tulee ottaa hyvillä
mielin vastaan.
[Saadakseen tarkan selon uusteosofisista virtauksista ja sen
ensimäisistä ilmaantumisista sopii lukea tohtori Hodgsonin varsin
huomattava selonteko, jonka hän julkaisi puolueettomana ja huolellisen
kiertokyselyn perusteella _Society for Psychical Research_ nimisen
seuran erikoisesti Intiaan lähettämänä. Siinä hän paljastaa perin
taitavasti kuuluisan rouva Blavatskyn ja koko uusteosofisen esikunnan
ilmeiset ja usein karkeatkin petokset. (_Proceedings, III. Hodgson's
Report on Phenomena connected with Theosophy_, s. 201-400.)]