Hääyössäni nyt häilyy Babylon
ja vihkijuhlaani se viettää suurta.
On irti kaikki naurut nautinnon,
ma yksin, lapsi raskaan kohtalon,
en enää pääse alta ahdingon,
vaan suru kalvaa sydämeni juurta.
Hääyöni on ja tulet tuhannet
nyt yli kaupungin jo uljaat palaa.
Ma kuulen tanssin, soiton sävelet,
ja tiedän, että sykkii sydämet
nyt tenhottuina, naiset tuliset
nyt armaitansa autuaita halaa.
On kultainen tää linna kuninkaan,
se mulle on nyt voiton palkaks' suotu.
Ja valkoinen on syli valtiaan,
hän mua lempii, viepi rinnoillaan
mun ruusukammioonsa uinumaan,
kun juhlamalja viimeinen on juotu.
Mut erämaasta, takaa kaupungin
nyt kuuluu jalopeuran julma ääni.
Se kuuluu keskeen riemun palatsin,
ei lakkaa se ma kunne kätkeynkin,
se tuopi kauhun mulle suonihin,
ja myrkyn valaa nuoreen elämääni.
Pois lähdit kuolohon jo ystäväin,
sait miekastani, veli, synkän surman.
Ma tunnen myöskin, lanka elämäin
jo kohta kätkee hauras, sydän täin
jo kietoo usva öisten hämäräin
ja onnen viepi, riemun poistaa, hurman.
On elämäni ollut riehuntaa.
Ma rantaa tavoitin sen suuren meren,
min aaltoin alla päivä kohoaa.
Mut turhaan etsin sitä maailmaa,
suloisen missä sielu onnen saa,
ja sammuu julma polte nuoren veren.
Kun Ammonissa papit siunaten
pojaksi kutsui mua jumalien,
ja Gordionin solmun pirstoen
näin auki maailman ja ääret sen,
niin uskonut en silloin, tiennyt en
kuink' olo raskas ompi sankarien.
On kaikki turhaa! Hengen helleenein
ma tahdoin kerallani voittoon viedä.
Nyt tielle vaivun, keskeen barbaarein,
ja ilman perillistä. Pojaksein
vain hetken muisto jääpi. Miekallein
en kelvollista kantajaa ma tiedä.
Mit' olen, urho, kun käyn hautahan?
Oon yhtä halpa kuin on orpo orja.
Ken teoistani hyötyi? Maailman
ei radat muutu. Kaihon katkeran
vain osakseni sain, ja surkean
elämän kuohuun hukkui henki sorja.
On kohta päättynyt jo päivätyö,
ja kaatuu kuolon eessä elon valta.
Jo lähestyvi haudan musta yö,
on sielu sairas, sydän vitkaan lyö,
ikuinen kaiho rintaa kalvaa, syö,
ja sammuu tulet elon taivahalta.
Niin, riehu riemuissasi Babylon,
ja tanssi tuhansien tulten alla!
Juo huumetta sa lemmen, nautinnon
ja laula kunniaksi morsion!
Mut kuninkaasi synkkään kuolohon
käy yksin yössä, tiellä harmahalla!