Kuu hohti ylitse tienoon
ja kukkaset tuoksua loi.
Yön suvisen henkehen vienoon
se laulujen tenhoa toi.
Kylä nukkui, raatajaväki
yönunesta voimia joi.
Myös sielumme unia näki
ja kauniita kuvia loi.
Tuli aamu. Virkeänä työhön
kylä nousi, nurkunut ei.
Minä aamulla heräsin yöhön.
Uni pois minun riemuni vei.