Muutamat salaliittolaiset (murisevat). Tässä Gianettino murhattiin.
Fiesko (ihan hervotonna horjuen Arabellan luo). Sinun rouvasi on
löydetty. (Arabella menee pois peloissansa. Fieskon silmät pyörivät
joka puolelle, sitten hiljaisella vapisevalla äänellä, joka vähitellen
kohoaa raivoamiseksi). Totta on se -- totta -- ja minä olen sen
äärettömän konnantyön välikappale. (Raasti hosuen ympärillensä). Pois
te ihmisen kasvot -- Ah, (Kamalasti irvistäen taivasta kohden) olisi
minulla hänen maailmansa näiden hampaiden välissä -- minä tunnen itseni
halulliseksi musertamaan koko luonnon vornottavaksi hirviöksi, kunnes
se on minun tuskani kaltainen -- (Toisille, jotka vapisevina seisovat
hänen ympärillään). Ihminen! -- niinkuin hän nyt on, kurja suku, siunaa
ja kiittää itseänsä onnelliseksi, että hän ei ole minun kaltaiseni --
minun kaltaiseni! (Syvästi värisevällä äänellä). Minä yksin olen --
(Vilkkaammin ja rajummin) Minäkö? Miksi minä? Miks'ei myös nämät minun
kanssani? Miks'ei jonkun kanssakumppanin tuska tylstytä minun tuskaani?