_Kaikki salaliittolaiset_.
Fiesko (käyden heitä vastaan). Myrsky on tulossa. Pilvet kiitävät
yhteen. Käykää hiljaa! Vääntäkää molemmat salvat kiinni!
Verrina. Kahdeksan huonetta olen takamme lukinnut; epäluulo ei pääse
sataa askelta likemmäksi.
Bourgognino. Täällä ei ole kavaltajaa ellei pelkomme siksi muutu.
Fiesko. Pelko ei tule minun kynnykseni yli. Tervetullut kuka vielä on
eilinen! Käykää istumaan! (Istuvat).
Bourgognino (kävelee lattialla). En minä istu mielelläni, kun ajattelen
hävitystä.
Fiesko. Genualaiset, tämä on merkillinen hetki.
Verrina. Sinä olet vaatinut meidän miettimään tyrannimurhan
suunnitelmaa. Kysy meiltä. Olemme tässä sinulle vastaamassa.
Fiesko. Siis ensin -- kysymys, joka tulee niin myöhään, että se kenties
kuuluu oudolta: -- Kuka kaatukoon? (Kaikki vaikenevat).
Bourgognino (nojaten Fieskon istuimeen, painavasti). Tyrannit!
Fiesko. Hyvin sanottu, tyrannit. Pyydän että tarkoin huomaatte sanan
koko painon. Joka näyttää aikovan tai jolla on valta vapautta sortaa,
kumpi on tyrannimpi?
Verrina. Minä vihaan ensimmäistä, pelkään jälkimmäistä. Andreas Doria
kaatukoon!
Kalkagno (liikutettuna). Andreasko? elähtänyt ukko, joka kenties jo
huomisen takaa on tehnyt luonnolle tilinsä.
Sakko. Andreas, hiljainen vanhusko?
Fiesko. Pelottava on sen vanhuksen hiljaisuus, Sakko hyvä! Gianettinon
pöyhkeys ainoasti naurettava. Andreas Doria kaatukoon! sen sanoi sinun
viisautesi, Verrina.
Bourgognino. Kahleet rautaiset tai silkkiset -- ovat kahleita, ja
Andreas Doria kaatukoon!
Fiesko (käyden pöydän luo). Siis on tuomio langennut sedästä ja
nepaasta. Kirjoittakaa alle! (Kirjoittavat). Kuka kaatuu on siis
ratkaistu (istuvat). Nyt seuraa yhtä tärkeä kysymys: Millä tavalla?
Puhukaa te, ystävämme Kalkagno, ensin.
Kalkagno. Sen teemme joko sotamiehinä tai murhamiehinä. _Edellinen
on vaarallista_, koska me silloin pakosta tarvitsemme paljon
samantietoisia, se on uskalijasta, koska kansan sydämmiä ei ole vielä
kokonaan voitettu -- _jälkimmäiseen_ riittää viisi hyvää puukkoa.
Kolmen päivän päästä on juhlamessu Lorentsokirkossa. Kumpikin Doria on
siellä hartaudessa. Kaikkein korkeimman lähellä sammuu tyrannien pelko.
Minä sanoin sanottavani.
Fiesko (poispäin kääntyneenä). Kalkagno -- Inhottava on teidän
järjellinen tuumanne. -- Rafaeli Sakko?
Sakko. Kalkagnon mieliala miellyttää, vaan paikka kauhistaa minua.
Parempi on, että Fiesko kutsuu sedän ja nepaan pitoihin, jossa he
sitten koko tasavallan vihalla ahdistettuina saavat valita joko
kuoleman-atrian puukoistamme tai ikiterveiset oivassa Kypron viinissä.
Ainakin on tämä keino mukava.
Fiesko (kauhistuen). Mutta, Sakko, jos se viinipisara, jonka teidän
kuoleva kielenne maistaa, tuntuu palavalta pihalta, helvetin esimaulta.
Kuinka silloin, Sakko? -- Pois se tuuma! Puhu sinä Verrina.
Verrina. Avoin otsa on avoimen sydämen merkki. Salamurhaajina olemme
joka ryövärin veljiä, miekka kourassa sankaria. Minun ajatukseni on,
että annamme julkisen kapinan merkin, kutsumme Genuan isänmaalliset
miehet rajusti kostoon. (Hyökkää istuimeltansa. Toiset samoin.
Bourgognino hänen kaulaansa).
Bourgognino. Ja ase kädessä vaadimme onnelta suosiota. Se on kunnian
ääni ja minun.
Fiesko. Ja minun. Hyi Genualaiset! (Kalkagnolle ja Sakolle). Onni on
jo ilmankin tehnyt edestämme paljon, meidän täytyy itsekin ryhtyä
työhön -- siis kapina, ja _vielä tänä yönä_, Genualaiset! (Verrina ja
Bourgognino hämmästyvät, toiset peljästyvät).
Kalkagno. Mitä? Vielä tänä yönäkö? Tyrannit ovat vielä liian vahvat,
meidän puolueemme vielä liian heikko.
Sakko. Vieläkö tänä yönä? eihän tähän asti ole mitään tehtynä ja
aurinko jo menee maillensa.
Fiesko. Teidän arvelunne ovat sangen perustettuja, mutta lukekaa nämä
lehdet! (Antaa heille Gianettinon käsikirjoitukset ja käy ilkeästi
edestakaisin, sillä aikaa kun he uteliaasti lukevat). Nyt hyvästi
Doria, kaunis tähti. Ylpeänä ja korkeana sinä mahtailit ikäänkuin
olisit vuokrannut Genuan taivaan ja kuitenkin näit sieltä auringonkin
väistyvän ja jakavan valtansa kuun kanssa. Hyvästi Doria, kaunis tähti!
Ompa kuollut Patrokloskin, Sinua hän suurempi.
Bourgognino (heidän luettuansa). Kamalaa!
Kalkagno. Kaksitoista yht'aikaa!
Verrina. Huomenna neuvoshuoneessa!
Bourgognino. Antakaa lista minulle. Minä ajan täyttä vauhtia halki
Genuan, pidän sen näin, niin kivet perässäni juoksevat ja koirat
murhahuutoja ulvovat.
Kaikki. Kostoa! kostoa! kostoa! tänä yönä vielä!
Fiesko. Nyt olette niinkuin teidän tahdoin. Ehtoon tullen käsken minä
etevimmät tyytymättömät luokseni iltaa viettämään, nimittäin kaikki,
joiden nimet ovat Gianettinon murhalistalla, ja lisäksi vielä Saulit,
Gentilit, Vivaldit ja Vesodimarit, kaikki Dorian verivihollisia, joita
salamurhaaja unohti peljätä. Avoimin sylin tarttuvat he tuumaani, sitä
en epäile.
Bourgognino. Sitä en epäile.
Fiesko. Ennen kaikkia täytyy meidän turvata itsellemme meri.
Kaleerilaivoja ja laivaväkeä on minulla. Dorian kaksikymmentä laivaa on
ilman köysittä, ilman miehittä ja helposti äkkiä vallattu. Darsenan suu
suljetaan ja niin kaikki pakoonpääsö estetään. Kun sataman saamme, on
Genua kahleissa.
Verrina. Kieltämättä.
Fiesko. Sitten valloitetaan kaupungin varustetut paikat ja
miehitetään. Tärkein on Tuomasportti, joka vie satamaan ja yhdistää
maa- ja merivoimamme. Palatsissansa molemmat Doriat otetaan kiinni
ja surmataan. Joka kadulla lyödään rymäkkää, hätäkelloja soitetaan.
Porvarit kutsutaan ulos meidän puolellemme ja Genuan vapauden edestä
taistelemaan. Jos onni on meillä, kuulette neuvoshuoneessa enemmän.
Verrina. Hanke on hyvä. Anna kuulla, kuinka jaamme tehtävät.
Fiesko (painavasti). Genualaiset! te asetatte minun vapaaehtoisesti
liiton etupäähän. Totteletteko vastedeskin minun käskyjäni?
Verrina. Niin totta kuin ne ovat hyviä.
Fiesko. Verrina, muistatko sitä pientä sanaa lipun alla? --
Genualaiset, sanokaa se hänelle, se on: Kuulijaisuus! Ellen minä voi
näitä päitä tahtoni mukaan kääntää -- ymmärtäkää täydellisesti mitä
minä sanon -- ellen minä ole salaliiton itsevaltijas, on se myös
kadottanut yhden jäsenen.
Verrina. Vapaa elämä sietää pari orjallista hetkeä. Me tottelemme.
Fiesko. Siis saatte nyt mennä. Yksi tarkastaa kaupungin ja ilmoittaa
minulle kuinka tukevia tai heikkoja varustukset ovat. Toinen tiedustaa
tunnussanan. Kolmas miehittää laivat. Neljäs tuo kaksituhatta miestä
linnanpihaani. Minä itse laitan illaksi kaikki kuntoon ja sitä paitsi,
jos on hyvä onni, särjen Faraopelissä pankin. Yhdeksän lyömältä on
kaikki linnassa kuulemassa viimeisiä käskyjäni. (Soittaa).
Verrina. Minä otan osalleni sataman. (Pois).
Bourgognino. Minä sotamiehet. (Pois).
Kalkagno. Minä tiedustan tunnussanan. (Pois).
Sakko. Minä kierrän Genuata. (Samoin pois).