Kalkagno. Minun sylissäni, joka aukenee hyljättyä ottamaan ja hukattua
lempeä palkitsemaan.
Leonoora (katsoo häneen terävästi). Lempeäkö?
Kalkagno (langeten hänen eteensä innoissansa). Niin! nyt se on
lausuttu. Lempeä! Elo ja kuolo on kielenne vallassa. Jos minun kiihkoni
on syntiä, niin hyvän ja pahan rajat juoskoot toisiinsa kiinni, taivas
ja manala sulakoot yhdessä kadotuksessa.
Leonoora (suuttuneena ja ylevänä väistyen hänestä). Sinneköpäin sinun
osanottosi tavoitti, imartelija? Yhdellä polvien notkistuksella
ilmaiset ystävyytesi ja lempesi? Iäksi pois silmistäni! Inhoittava
suku! Tähän asti luulin sinun vaan naisia pettävän, en tietänyt sinun
olevan myös itsesi pettäjän.