Verrina (raivossa). Mitä?
Bertta. Väkivaltaa! (vaipuu sohvaan).
Verrina (pitkän synkän äänettömyyden perästä, kolkolla äänellä). Vielä
yksi henkäys, tyttäreni -- viimeinen! (Kalealla murtuneella äänellä)
Kuka?
Bertta. Voi minua! älkää noin kalman muotoisena vihassa! Herra auta!
hän änkyttää ja vapisee.
Verrina. Enhän minä tietänyt -- tyttäreni! kuka?
Bertta. Rauhoittukaa rakas, kallis isäni!
Verrina. Kuka? (vaipumaisillaan hänen eteensä).
Bertta. Valhepukuinen.
Verrina (peräytyä, rajusti mietittyänsä). Ei! ei niin! Se ei ole
järjellinen ajatus, (nauraa kamalasti). Vanha houkko! ikäänkuin kaikki
myrkky (Bertalle, tointuneemmin) yhdestä kärmeestä lähtisi. Minun
kokoiseniko vai vähempi?
Bertta. Isompi.
Verrina (äkkiä). Mustat hiukset ja kiharat?
Bertta. Nokimustat ja kiharat.
Verrina (ulonee hänestä hoiperrellen). Voi päätäni! päätäni! Äänensä?
Bertta. Karkea ja vahva.
Verrina (kiivaasti). Minkä värinen? -- En, enempää en huoli kuulla! --
päällysvaate -- minkä värinen?
Bertta. Kaiketi vihriäinen.
Verrina (pitää molemmat kätensä silmäinsä edessä ja horjuu sohvaan).
Ole rauhassa tyttäreni. Minua vaan viimaa. (Kätensä vaipuvat. Kasvonsa
kalman kalpeat).
Bertta (käsiä väännellen). Ah voi! tämä ei ole enää isäni.
Verrina (äänettömyyden perästä, katkerasti nauraen). Niin oikein! niin
oikein! Pelko Verrina! -- että ilkiö iski lakien pyhyyteen -- oli
sinulle liian laimea vaatimus -- Ilkiön piti iskemän vielä sinun veresi
pyhyyteen -- (Lentää ylös). Kutsu joutuen Nikoloa -- Lyijyä ja kruutia
-- taikka odotas minä mietin toisin -- paremmin. -- Tuo miekkani tänne,
rukoile! (Lyöden kätensä otsaansa). Vaan mitä aivonkaan?
Bertta. Isä, minä pelkään kovasti.
Verrina. Tule istumaan viereeni. (Painavasti). Bertta -- kerro minulle
Bertta, mitä teki harmaapää Roomalainen, kun hänen tyttärensä myös --
kuinka sanoisin -- myös oli niin? -- Kuule, Bertta, mitä Virginius
sanoi riutuneelle tyttärellensä?
Bertta (kauhistuksella). En minä tiedä mitä hän sanoi?
Verrina. Hupsu! -- Ei hän mitään sanonut. (Hypäten äkkiä ylös, tarttuu
miekkaan). Uhripuukkoon hän tarttui.
Bertta (sysää peljästyneenä hänen syliinsä). Voi, mitä aivotte tehdä?
Verrina (viskaa miekan kamariin). En! vielä on oikeutta Genuassa!