_Gianettino_ puolipöhnässä, _Lomellino, Sibo, Senturione, Verrina,
Sakko,_ ja _Kalkagno_. Kaikki valhepuvussa. _Useita naisia_ ja
_ylimyksiä_.
Gianettino (meluten). Mainiota! mainiota! Nämä viinit luistavat
suloisesti ja meidän tyttömme tanssivat ihmeellisesti. Menköön joku
teistä kertomaan pitkin Genuaa, että minä olen hilko, ja että nyt on
hauska elää. -- Niin totta kuin olen syntynyt! he merkitsevät tämän
päivän punaisella läkillä almanakkaansa ja kirjoittavat siihen:
Tänäpäivänä oli Dorian prinssi iloinen.
Vieraat (laskevat lasinsa pöytään). Tasavalta! (torventäräys).
Gianettino (heittää voimakkaasti lasinsa maahan). Tuoss' on pirstaleet.
(Kolme mustaa valhepukuista hyppää ylös ja kokoontuu Gianettinon
ympärille).
Lomellino (vie Gianettinoa poispäin). Armollinen herra, te puhuitte
äsken minulle rouvasihmisestä, jonka kohtasitte Lorentsokirkossa.
Gian. Niin puhuinkin ja minun täytyy päästä sen tuttavaksi.
Lom. Sen taitaisin minä toimittaa teidän armollenne.
Gian. (Rivakkaasti). Teetkö sen? teetkös? Lomellino! kuules! Sinä olet
äskettäin hakenut prokuraattorin virkaa. Sinä saat sen.
Lom. Armollinen prinssi, se on valtion toinen arvopaikka ja
seitsemättäkymmentä aatelismiestä pyrkii siihen, kaikki rikkaampia ja
arvokkaampia kuin teidän armonne alamainen palvelija.
Gian. (Katsoo häneen ynseästi). Turmio ja Doria! Sinusta pitää tuleman
prokuraattori. (Kolme mustaa valhenaamaa käy eteenpäin). Genuan
aateliko? Kantakoot he kaikki esi-isänsä ja vaakunansa yhtaikaa
vaakaan, tarvitaanko muuta kuin yksi karva setäni harmaasta parrasta,
lennättämään koko Genuan aateliston ilmaan! Minä _tahdon_ ja sinusta
_täytyy_ tulla prokuraattori, ja siinä on niin paljo kuin kaikki
neuvoskunnan äänet.
Lom. (Hiljaa). Tyttönen on Verrina-nimisen miehen ainoa tytär.
Gian. Tyttö on sievä, ja tuo hänet tänne.
Lom. Armollinen herra itsepintaisimman tasavaltalaisen ainoa lapsi.
Gian. Mene hiiteen tasavaltalaiseni! Vasallin viha ja minun
kiihkoni! Pitäisikö muka valotornin kaatuman, kun poikanulikat sitä
karinkaukaloilla nakkelevat. (Kolme mustaa valhepukuista lähenee isosti
liikutettuina). Senkötähden Andreas-herttua on saanut arpensa näiden
tasavaltalaisrenttujen tappeluissa, että hänen nepaansa täytyisi
kerjätä heidän lastensa ja morsiantensa suosiota? Turmio ja Doria!
tämän himoa pitää heidän nielemän, taikka minä istutan setäni haudalle
hirsipuun, jossa heidän genualainen vapautensa kuoliaksi sätkii. (Kolme
valhepukuista perääntyy).
Lom. Tyttö on nyt yksin. Hänen isänsä on täällä ja on yksi noista
kolmesta valhepukuisesta.
Gian. Paraiksi Lomellino. Vie minä paikalla sinne.
Lom. Mutta te etsitte huvitarta ja löydätte hellettären.
Gian. Väkivalta on paras puhemies. Vie minä vaan heti sinne; minä
tahdon nähdä sen tasavaltalaisen koiran, joka hyökkää Doria-karhun
päälle. (Kohtaa ovessa Fieskon). Missä on kreivitär?