Mies tuli kerran kaupungista kalakuorman päällä istuen. Matkalla löysi
hän revon, joka tien varrella makasi. Luullen tätä kuolleeksi otti hän
sen kalakuormallensa. Mutta tämä ei ollutkaan kuollut, tekihe vain
kuolleeksi. Kohta kyllä puri hän kalasäkin rikki, kaivoi kalat sieltä
pois ja hajoitteli ne maahan, josta viimein itsekin laskihe salaa
kuormalta alas, kuljetti kalat metsään ja alkoi pensaan juurella syödä
niitä. Sattuipa karhukin tulemaan sinne ja kysyi revolta: "Kusta,
kuomaseni, ne kalat sait?" Repo vastasi: "Pistin häntäni jokeen, niin
saaliin sain." Karhu kysyi: "Ka, voisinkohan minäkin samaten saada?" --
"Saat kyllä", sanoi repo, "kun hyvin selkeä ja kylmä ilma on, ja paljon
tähtiä näkyy taivaalla, niin pistä häntäsi jokeen, niin kyllä tarttuvat
kaikki sen nenään." He odottivat siis, kunne oikein selvä ja kylmä ilma
tuli, niin läksivät kaloja pyytämään, tekivät avannon jäähän, ja karhu
pisti häntänsä jokeen. Repo käveli ympärillä ja lauloi: "Pitkä taivas,
kylmä taivas, tuota karhun häntään hyvä saalis!" Oli karhun häntä jonkin
aikaa joessa ollut, niin käski repo hänen koetella, jos kalat olivat
hännän päässä kiinni. Karhu rupesi tiedustamaan sitä, mutta jää oli
vasta ohut ja kirisi häntää nostaessa vielä. "Anna häntäsi vielä olla
siellä", sanoi silloin repo, "kunne niitä oikein paljon tulee." Karhu
jätti siis häntänsä vielä ajaksi avantoon, josta jälleen koetteli, jos
kaloja hännän päähän oli tarttunut, mutta häntä olikin niin kovasti
kiinni kylmettynyt, ettei jää enää kirissyt. Karhu koetti vetäistä
häntäänsä kerran, vaan ei voinut sitä irti saada. Vetäisi siitä jo
toisen kerran, vaan ei häntä liikahtanut. Repo sanoi silloin: "Vuota,
minä lähden kylästä apua saamaan." Karhu odotti sen aikaa nyt, kun repo
oli apua tuomassa. Mutta repo siitä lähdettyään juoksi kylän läpi niin
että koirat näkivät hänet ja läksivät kaikki juoksemaan jäljestä.
Paetessaan heitä juoksi repo karhun ohitse ja sitä tietä metsään sitten.
Koirat silloin karhun kaulaan kaikki repiäkseen häntä. Hädissään
kiskaisi karhu silloin häntänsä jäästä irti ja juoksi hännästään
verisenä revon jäljestä metsään.