Neljänä sotavuonna en voinut tehdä mitään muistiinpanoja. Siihen ei
minulla ollut aikaa. Kun nyt olen joutilas, koetan saada sen korvatuksi
panemalla paperille sotamuistelmani, etupäässä ulkomuistista.
Elämä on vienyt minut johtoasemiin. Kenraalisotamarsalkka v. Hindenburg
ja minä saimme tehtäväksi eräiden muiden miesten kanssa johtaa isänmaan
puolustussotaa.
Sotamuistelmat kertovat Saksan kansan ja Saksan armeijan teoista,
joihin minun nimeni on liittyvä kaikiksi ajoiksi. Ne kuvaavat minun
pyrkimyksiäni ja tekevät selkoa siitä, mitä minä sain tässä kansain
sodassa kokea. Tulin näkemään Saksan kansan suunnattoman kamppailun,
sen kärsivällisyyden ja lamaantumisen.
Saksalainen ei ole vielä ehtinyt tulla tajuihinsa ja päästä
itsetutkisteluun. Hänen hartioillaan on liian suuri taakka. Hän voi
sittenkin nousta, armeijansa valtavista mainetöistä ja kotimaan
suurista teoista ylpeänä. Mutta hänen tulee viipymättä ottaa oppia
tapahtumista, jotka johtivat hänen turmioonsa, sillä maailmanhistoria
rientää järkähtämättä tietään ja tallaa kansat, jotka raatelevat
itseään sisäisessä eripuraisuudessa.
Kirjoitettu Ruotsissa Hessleholmin kartanossa marraskuusta 1918
helmikuuhun 1919; täydennykset päätetty Berliinissä kesäkuun 23:ntena,
rauhanehtojen hyväksymispäivänä.
_Ludendorff_.