W:m Cecil Clayton.
-- 'Emmekä milloinkaan tule takaisin!' -- mutisi D'Arnot ja
heittäytyi kasvoilleen vuoteelle.
Tuntia myöhemmin hän nousi ja kuunteli. Jokin koetti päästä ovesta
sisään.
D'Arnot tarttui pyssyyn ja nosti sen olkaansa vasten.
Hämärä oli tulossa, ja majassa oli hyvin pimeä, mutta D'Arnot saattoi
sentään nähdä, että salpa liikahti. Hän tunsi hiustensa nousevan
pystyyn.
Ovi avautui hiljaa ja raosta näkyi, että jokin hahmo seisoi sen
takana...
D'Arnot tähtäsi sinertävään ovenrakoon ja -- vetäisi liipaisinta.