"Mutta ei, näin on sittenkin parempi, näin on parempi!" huudahti hän.
"Sain ansioni mukaan! Mutta siitä ei ole kysymys. Tarkoitukseni oli
sanoa, että petettyjä ovat ainoastaan onnettomat tyttöparat.
"Äidit kyllä tietävät asian, varsinkin ne äidit, jotka heidän miehensä
ovat kasvattaneet, tietävät sen mainiosti. Ja teeskennellen uskovansa
miesten puhtauteen toimivat tosiasiassa aivan toisin. He tietävät,
millä koukulla pyydystävät miehiä itselleen ja tyttärilleen.
"Sillä me miehethän vain emme tiedä, koska emme tahdo tietää, mutta
naiset sensijaan tietävät sangen hyvin, että ylevin, runollisin,
kuten sitä nimitämme, rakkaus ei riipu siveellisistä ansioista, vaan
fyysillisestä läheisyydestä ja sen ohessa hiuslaitteista, puvun
väristä ja laadusta. Kysykää tottuneelta kiemailijattarelta, joka
on asettanut päämääräkseen miehen kahlehtimisen, kumpaan vaaraan
hän uskaltautuisi ennemmin: siihenkö, että hänet sen läsnäollessa,
jota hän koettaa hurmata, saataisiin kiinni valheesta, julmuudesta,
vieläpä siveettömyydestä, vai siihen, että hän esiintyisi tälle
miehelle huonosti tehdyissä ja rumissa vaatteissa, -- jokainen heistä
epäröimättä valitsisi edellisen. Hän tietää, että meidän puheemme
ylevistä tunteista on valhetta, -- että meille on tarpeen vain
ruumis, -- ja senvuoksi annamme anteeksi kaikki halpamaiset teot,
mutta emme epämuotoista, mautonta, rumaa pukeutumista.
"Kiemailijatar tietää sen, jokainen viaton tyttö tuntee sen
vaistomaisesti, kuten sen tajuavat eläimetkin.
"Siksi ovat inhottavia nuo Jersey-takit, nuo paljaat olkapäät,
käsivarret, milt'ei täysin paljaat rinnat. Naiset, erittäinkin
ne, jotka ovat käyneet miehen koulussa, tietävät varsin hyvin,
että keskustelut ylevistä asioista ovat -- keskusteluja, ja että
miehelle on merkityksellistä vain ruumis ja kaikki se, mikä saa
sen esiintymään pettävimmässä, mutta samalla houkuttelevassa
valossa; ja toiminta on sen mukainen. Sillä jos heitämme syrjään
toiseksi luonnoksemme käyneen tottumuksemme tuohon iljettävyyteen ja
tarkastamme ylempien luokkiemme elämää, sellaisena kuin se todella
on, kaikkine häpeämättömine julkeuksineen, niin eihän se ole muuta
kuin yksi ainoa haureuslaitos... Ette myönnä sitä? Odottakaahan,
niin todistan", sanoi hän estäen minut puhumasta. "Te sanotte,
että meidän yhteiskuntamme naisilla on toiset harrastukset kuin
porttolain asukkailla, mutta minä väitän ja todistan, ettei niin ole.
Jos ihmiset ovat erilaisia elämäntarkoitukseen, elämän henkiseen
sisällykseen nähden, niin se erilaisuus kuvastuu ehdottomasti heidän
ulkokuoressaankin, ulkokuorikin on erilainen. Mutta katsokaa heitä,
noita onnettomia ja halveksittuja, ja ylhäisimpiä säätyläisnaisiamme:
sama vaateparsi, sama ulkonainen esiintymistapa, sama hajuvesien
käyttö, käsivarsien, olkapäiden, rinnan paljastaminen, samalla
tavalla pingoitetaan vaate esiintyönnetyn istuinseudun kohdalla, sama
himo jalokiviin, kalliisiin, kiiltäviin helyihin, samat huvitukset,
tanssit ja musiikki ja laulu. Samoin kuin nämä houkuttelevat kaikin
keinoin, samoin nuo toisetkin. Ei minkäänlaista erotusta. Tarkoin
määriteltäessä on vain sanottava, että lyhytaikaisia prostituoituja
tavallisesti halveksitaan, pitkäaikaisia -- tavallisesti
kunnioitetaan".