jutaminen, jutaa, lap. johtet = olla matkalla.
muistelija = kertoja.
muistelus, lap. muihtalus = kertomus, tarina.
juovatella, juovattaa, lap. tshuövvot = seurata jonkun perässä,
noudattaa jälkiä.
jänkä, lap. jiegge = räme, suo, jossa saattaa kasvaa puitakin.
aapa, lap. aahpe = suuri puuton suo.
Lannanmaa = Suomi; lantalainen, lap. laddelas = suomalainen.
oaive = pyöreälakinen tunturi, oaive = pää.
gaissa — korkea tunturi, jonka huipuilla lumi ei kesälläkään sula.
pahta, lap. pahte = jyrkkä kallioseinä.
maahiainen = maanalainen taruolento, myös gufitar.
vuoma, lap. vuobmi = suuri puuton suo.
rannio, lap. radno = kankaita kiertelevä porojen (ja ennen
peurojen) polku.
outa, lap. vuövte = metsä.
räkkä, = sääsket ja lentävät poro-loiset
tunturien juonto = tunturijono.
tshohka = tunturihuippu, terävämpi oaivea.
skaidi = maaselänne kahden joen tai jängän välissä.
gielas — matala tunturiharju.
vadda = paljas puuton kallio.
varre = vaara, Lapissa paljaslakinen, tunturimainen.
lompolo, lap. luöbbal = pieni järvi, lampi, tav. jokilaajentuma.
suohkana, lap. suohkkan = pitäjä.
raajia = raivata.
palas, lap. paalkes = polku.
lapinkeino, lap. gäidno = tie.
tieva, lap. dievva = hiekkakumpu t. mäki.
murku, lap. murkko = usva, sumu.
rukattaa, lap. ruohttat = kiirehtiä, laukata.
ruukaltaa — rukattaa.
nuora, lap. nuörre = pitkä kapea salmi.
pykällyskirja = kirja, johon paliskunnan poronomistajat, poroluku
ja porojenmerkit on kirjoitettu.
kiedgam = lapinlapsen kätkyt, komsio.
keituri = vuohi, pukki.
lapinkenttä = lappalaisen asuinpaikka.
nuottaulut — nuottaorret.
kalanpääkiesto = kalanpäitä pujoteltuina vitsarenkaaseen t.
pajuhaarukkaan.
tokka, lap. tohkke = iso porolauma.
talviparseeli, parseeli — puku.
saita = turskansukuinen Jäämeren kala (Gadus virens).
parttio = joukko, esim, poroparttio, pienempi kuin tokka.
palkimapaikka = paikka, jossa porot t. villit peurat käyvät
laitumella, etsivät ravintoaan.
rouot, lap. rouhko = nahkavällyt.
tauro, lap. davrro = kuohkeaksi kiehuva, rasvainen kala.
paarrel = parila, tuulaskoura.
härssee = arina, atrain.
uimukset = kalanevät.
njolla = syltä, toistakin syltä korkean kannon nokkaan rakennettu
pikku aittanen.
rotomaa, lap. rohto = matala, pajupensaikkoinen maa.
naakia, lap. njahkat = hiipiä väijyen jonkun perässä t. lähelle.
palkinen, poropalkinen = poronhoitoalue, paliskunta.
paltsaraja = kulunut, karvaton peski.
saivovesi = maavesi, suolaton vesi.
tihki, lap. tihkke = täi.
jaara = pässi.
kuru, lap. gurra = ahdas tunturirotko.
luokka, lap. luokas = mäkiköyry.
kuolpana, lap. guölban = tasainen kangasmaa.
tortti = rukki.
rikkaammuksia = rikkaimpia. Peräpohjan ja Lapin asukas käyttää
useasti laatusanojen superlatiivia lappalaiseen tapaan: rikkaammus,
nuorimus, suurimus.
navettajuto, juto = vetäjä, ajokas. Lap. johtet = jutaa, kulkea.
raito, lap. raido = useampia poroja ahkioineen, tai ilmankin,
valjastettu ja sonnustettu peräkkäin.
nulkata, lap. njolkastet = juosta hiljalleen (porosta).
niva, lap. njavve = kova virtapaikka joessa.
taajoa, lap. dajotet = leikkiä, telmätä.
laavu, lap. lavvo = eräretkillä ja poropaimenessa mukana
kuljetettava pieni teltta.
kiisa, lap. kiisa = lipas, arkkunen.
seppä = mestari, taitava tekemään jotakin; myös: seppä joikaamaan.
salmakirja, lap. salbma-girje = virsikirja.
puksut, lap. buvsak = housut.
juovsattaa, lap. juovsatet.
siida = lapinkylä, kotakylä.
sieppuri, lap. sieben = karhunnahasta tehty hartiosuojus.
niesta, lap. nieste = ruoka, eväs.
vaana, lap. vadne = puute, niukasti.
markkinasiljo, siljo, lap. shiljo = tasainen kenttä esim, kodan luona,
markkinapaikalla.
hyysä — turskansukuinen Jäämeren kala (Gadus aeglefinus).
ajarassi = rentukka (Caltha palustris).
suoltaa, lap. tshuolddet — kutoa koreakuvaista paulaa t. vyötä.
Odda-Testamentti — Uusi Testamentti.
opas, lap. ohpes = tuttu, tunnettu (sekä ihmisistä että asioista).
raamoa, lap. ramedet = kerskua, kiitellä itseään.
mainoa, lap. maidnot = puhua hyvää, kiittää, ylistää.
tolvaa-nulkkaa = vuoroin tolvata, vuoroin nulkata; tolvata, lap.
tolvastet = juosta kovasti, ravata (porosta).
pailakka, lap. spailek = opettamaton ajoporo.
silparaha = hopearaha, lap. silba = hopea.
kortsi, lap. gorzze = äkkijyrkkä, louhikkoinen vesiputous.
suopunki, lap. suohppan.
galles = rikas mies, jolla on paljon eloa.
kisura, lap. gisur = pieni, kurja.
houvi = vouti, kruununvouti.
poronkuu, kuu = rasva.
oarje = lounainen, paikoin myös etelä.
biegga = tuuli.
suivakko, lap. tshuoivag = vaaleanharmaa poro.
laajukapper, esiäitien sarvilakki.
speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk.
ortti, lap. ortug = joku vanha raha, paikoin ryssän raha, 10 kop.
päivätaala = joku vanha hopearaha; "päivätaala oli hopearaha ennen
speisiä... se oli niinkuu 5 kruunua".
solju = hopeahely.
pataräydi = patarauta.
runo, lap. rodno.
peurakorva vasa = vasa, jonka korvissa ei ole omistajan merkkejä,
no. taamoa, lap. dabmat = kesyttää, taltuttaa, masentaa.
silpatsherggi = hopeainen ryyppykuppi.
silpabastu = hopealusikka.
silpasuorbmas — hopeasormus.
rintarisku = rintasolki.
loudekota = porolappalaisen vaatekerta, kotariukujen varaan pystytetty.
seinäraanu = kodan seinäverhot; talvella käytetään kotaverhoina
hamppulouteiden sijasta villaisia paksuja raanuja.
ankka, lap. ankkar = puinen pieni tynnyri (ankkuri = 15 kannua).
väärti = kestiystävä.
pahpa = pappi.
raitioida = paimentaa poroja; raitio, lap. raihte = poropaimen.
kumppi, lap. gumpe = susi.
gabba-jievja, eräs joiku.
kermakka, lap. tshärmak = vuoden vanha poronvasa.
nulppo, lap. nulhppo = sarveton poro.
fietterhousut = lammasnahkaiset housut, joiden villapuoli on sisäänpäin.
paliskunta = poronhoitopiiri.
palkija = laitumellaan liikkuva, ruokaansa etsivä poro.
närpeä, lap. njarbbad = harva, ei tiheäkasvuinen (esim, karvasta).
kiveliö = suuri, asumaton erämaa.
kaivosmaa = jäkälämaa, josta poro saattaa ottaa ruokansa talvellakin
hangen alta kaivaen.
Maahkarasmeri, myös Makreijanmeri — Jäämeri Magerön saaren lähimailla.
hirvas, lap. sarves = kuohitsematon urosporo.
kopara, lap. guöpper = poron sorkka.
hervoitettu = koristeltu; lap. härvas = hyvin kaunis, loistava.
pöykkyri = karkeakarvainen peski.
nokko = kylliksi.
kaamosaika, lap. skabmo = pimeä aika.
korrata — kirota.
laidistaja-härkä, lap. laiddestam-herggi = johtohärkä, jonka perässä
toiset porot kulkevat.
menentelijä = arka poro, kova laukkomaan.
vielpis, lap. vielpes — koiranpentu.
vaadin, myös vaami, vaamen, lap. vaatsham = porolehmä.
roukua, lap. ruovggat = poron ja poronvasan sammakon kurnutusta
muistuttava äänteleminen.
kaalo, lap. kaallo = kylmä sää kevät- ja kesäaikana.
jienga-tshuöikka = jääsääski.
poattso-poaru = poropaarma, saivartaja, kiiliäinen.
njunni-poaru = nenäpaarma, saulakantekijä, nenäsaivartaja.
tshalmas — poron vatsalaukku, oik. kuninkaankypäri.
suovvumuorra = savupuu, kodan haahlaorsi.
tunka, lap. toggi, myös loppehus = poron juoksutusmaha, täytetään
toisinaan myös veritaikinalla makkaraksi, toggimarfi, sekä kuulla
kuutungaksi.
heinäpuore = heinäsuoja.
kunteus, lap. goddodas = neljännellä vuodella oleva urosporo.
urakka, lap. orehk, varek = toisella vuodella oleva urosporo.
saaloa, lap. saallot = huohottaa, läähättää.
kusikas, lap. gozzahas = poro, joka on opastunut ihmisen virtsaan,
niin että tulee sitä etsimään kotasiljoltakin.
tuhpapursa — tupakkakukkaro.
kollostaa = valjastaa, sonnustaa porot perättäin raitoon.
kaaristaa, lap. gaarrat = nuorittaa tavarat ahkioon.
kihnuta = kylmätä.
tiuria = pikku eläviä esim, sääskentoukkia.
pounikko, pounu, lap. bovdna = jänkämätäs.
ottinki = pitkäkäs pyöreä, leilinkaltainen astia.
kermakkapeski — kermakantaljasta tehty peski.
lakinvierki = lakin päätä ympäröivä alaosa, tav. saukonnahkaa.
kallokkaat = poron kallonahasta ommellut kengät.
kuntura, lap. goddor = yhden poron koipinahat (gamas-goddor);
myös suodna-goddor = yhden poron suonet.
vuonnilo, lap. vuonjal = toisella vuodella oleva naarasporo.
tinkasija = käräjäpaikka.
kveeni = norjalaisten Ruijan suomalaisista käyttämä nimitys.
darolainen = norjalainen.
risu = vitsa.
maantavara = aarre.
smakko-muorra — hakkuupölkky.
säldi-igja = ankara, pelottava yö.
ryyhpypuoli = puolet nyljettyä poroa l. rintapieli, paisti,
kylki ja lapa.
eväskurppa, kurppa lap. gurppe = eväsreppu.
juroa = olla liikkumatta, jurottaa.
kauto = kengänpäällinen.
nivottaa = ajaa karva nahasta pois.
näskätä lap. njaskot = kaapia t. riipiä jotakin.
pallas = Jäämeren kampela.
tiilik = lapintakin saumoihin ommeltu koristeverka.
kemppa, lap. gämpa = hyvännäköinen, kaunis.
skuoivve = vastenmielinen.
hevosen tanko — luokka.
kaltio, lap. galddo = lähde.
buörre bäivi = hyvää päivää.
vistottaa = kammottaa, pelottaa.
lastata = moittia, painaa.
ibmel = jumala.
aihki = iso petäjä.