6. Ruohoista ja kukkasista.

Taitaako joku ajattelevainen ihminen ilman ihmettä, iloa ja nöyrää

Jumalan kiitosta katsoa ruohoin ja kukkaisten paljoutta, hyödytystä ja

kauneutta! Kaiken maan kansi kasvattaa niitä runsaasti ja niin

moninaisia, että he laatuansa eli erinäisten sukuinsakin puolesta ovat

monia tuhansia. Kaikkivaltias Herra on määrännyt heille erinäiset

asuntosijat, joissa he menestyvät, toiset lämpimihin maihin, toiset

kylmempihin, toiset vuorille, toiset laaksoihin, toiset soihin, toiset

veden pohjassa kasvamaan, tahi avaran syvän meren päällä suuressa

paljoudessa ajelemaan. Kaikki maa on täynnänsä Herran hyvyyttä. Ruohoin

paljoudesta luontokappaleet tietävät valita ne, jotka heille ovat

otollisimmat elatukseksi; mikä yhdelle on vahingollinen ja jonka hän

jättää, sen toinen laatu korjaa ja se on hänelle hyväksi. Ei ole mitään

turhaa ja kelvotointa; yksin sienet ja kuivat jäkälät ja puun naavat

ovat väkevä ruoka muutamille eläimille. Sammal pidetään halpana, mutta

sen juuressa kuitenkin kaikkinainen siemen kuivalla maalla pääsee

juurtumaan; muutoin sen itu kuivettuisi.

Ruohot ovat elatukseksi ei ainoastaan kaikkinaisille eläimille maan

päällä, vaan myös ihmisille. Ne antavat ruuan terveille, ja lääkityksen

sairaille.

Mitä on nisu, mitä ruis, ohra, kaura, herneet muuta kuin ruohot, joiden

siemenet ovat ihmisille paras ruoka? Mitä ovat moninaiset marjat ja

monta muuta ruohon laatua muuta kuin ruoka ja virvoitus? Jos me kysymme

lääkäreiltä, mistä he ottavat ne moninaiset voiteet, niin saamme tiedon,

että parahimmat ja soveliaimmat ovat otetut ruohoista ja yrteistä:

joska me ne oikein tuntisimme!

Muutamat ruohot ovat tarpeelliset vaatteiksi, niinkuin hamppu, pumpuli,

pellava, jotka, koska ne ovat kuluneet, kelpaavat paperiksi, jonka

hyödytys on sangen suuri, sillä sen kautta on myös Jumalan sana

helpommasti uloslevitetty kaikkeen maailmaan: suuret ovat Herran työt

ja sangen hyödylliset.

Niin antaa Jumala maan runsaasti kasvattaa ruohoja kesän pitkään, ja

yksi laatu joutuu pikemmin, toinen myöhemmin, että uutista olisi

elatukseksi ulottuvaisesti.

Kuta enämmin me tulemme tuntemaan ruohoin ja kukkaisten paljouden,

ihmeellisen rakennuksen, hyödytyksen, kauneuden ja kuinka Jumala heidän

siemenensä valmistaa, sitä enämmin ihme meidät voittaa, että

pienimmätkin ruohot todistavat Jumalan viisautta, voimaa ja hyvyyttä.

Salomonin kunnia ja koreus ei ollut näihin verrattava, sametti ja

hienoin silkki on karkea teko sitä vastaan kuin Jumala on kukkaset

kutonut ja kaunistanut. Niin myös heidän hajunsa on juuri suloinen, että

se virvoittaa heikot ja pyörtyväiset, tekee myös koko ilman

terveelliseksi ja suloiseksi. Mutta kenen tähden on Jumala heidät niin

ihmeellisesti kaunistanut niin moninaisella kaunistuksella? Eipä eläimet

kuitenkaan älyä heidän kauneuttansa, eipä he tiedä niistä muuta, kuin

että he niitä syövät ja tallaavat. Eikö ne ole siis ihmisten tähden

kaunistetut, eikö ne ole niin suloisiksi ja hyvänhajullisiksi luodut,

että me ihmiset siitäkin herätetyksi tulisimme tuntemaan meidän luojamme

hyvyyttä, joka meitä kaikella tavalla ilahuttaa? Koska me siis näitä

näemme, niin on se ikäänkuin kukkaset vetäisivät meidän ajatuksemme

puoleensa ja leppeästi sanoisivat meille: "katsokaat meidän päällemme,

älkäät meitä ylenkatsoko; teidän Luojanne on meidät näin kaunistanut

ilahuttamaan teidän silmiänne, antanut meille hyvän hajun teitä

virvoittamaan, tehnyt meidät terveellisiksi, teiltä kipua poisottamaan;

ja mikä ei meistä kelpaa teille ruuaksi, ne kelpaavat muille eläville,

ja muut ovat teille palvelukseksi". Älkäämme siis olko tunnottomat, vaan

iloitkaamme Jumalassa, joka meitä suuresti rakastaa ja ilahuttaa.

Ajatelkaamme myös, kuinka Jumala on kaiken tämän maan kannen valmistanut

yhdeksi suureksi pöydäksi, jolla hän joka päivä ravitsee lukemattomat

sekä ihmiset että eläimet, suuret ja pienet. Kiittäkäämme häntä nöyrästi

ja ottakaamme se opetus, jolla Herra Jesus meitä uskoon oikasee sanoen:

"Jos Jumala näin vaatettaa pellon ruohon, joka tänäpänä seisoo, ja

huomenna pätsiin heitetään, eikö hän paljon enämmin teidän sitä tee, te

vähäuskoiset." Matth. 6.

_Frosterus_ (Hyödyllinen huvitus luomisen töistä).

Uusi suomalainen lukemisto · 第 27 / 153 题