(Suomentajan kirjoittamat, etupäässä tohtori Albert Zipperin
saksankielisen selitysteoksen nojalla.)
[1] _Oboensoittajia_ -- Oboe on eräs laji puisia puhallussoittimia.
[2] _pilaatekevä ja vakaa leikki_ -- huvi- ja murhenäytelmä.
[3] _mestar' jalo_ -- August Wilhelm Iffland (1759-1814), kuuluisimpia
saksalaisia näyttelijöitä (myös näytelmäkirjailija), oli vuosina 1796
ja 1798 vieraillut Weimarissa.
[4] _kauan tuntemamme toive_ -- Toinen senaikuinen kuuluisa
näyttelijä Friedrich Ludwig Schröder (1744-1816) oli usein luvannut
tulla vierailulle Weimariin, mikä toive ei vielä tähän saakka ollut
toteutunut.
[5] _Thalian taide_ -- Thalia oli muinaiskreikkalaisten runottaria,
huvinäytelmän edustaja. Tässä -- niinkuin meidänkin päivinämme --
"Thalian taiteella" tarkoitetaan näytelmätaidetta yleensä.
[6] _piiristä elon porvarillisen_ -- perhenäytelmän piiristä.
[7] _korkeemmalle näyttämölle_ -- historiallisen näytelmän piiriin.
[8] _ajankohdan jalon_ -- Oli Ranskan suuren vallankumouksen aika,
jolta silloin yleensä odotettiin paljon hyvää ihmiskunnalle.
[9] _vuosisadan vakaa loppu_ -- vakaa juuri mainitun vallankumousajan
tähden.
[10] _valtaluonteet_ -- vallankumousajan mahtimiehet.
[11] _vuotta kuustoista mennyt on_ -- nim. kolmikymmenvuotisen sodan
alusta, vuodesta 1618.
[12] _hanke uhman pelottoman ja luonne hurjapää_ -- Wallensteinin
toiminta ja hänen luonteensa.
[13] _tuo luoja sotajoukkoin uljasten_ j.n.e. -- Wallenstein.
[14] _Ei itse hän ... näyttäydy tänään_ -- Sinä iltana, jolloin tämä
prologi lausuttiin, näyteltiin "Wallenstein"-näytelmästä ainoastaan
sen ensimäinen osa, "Wallensteinin leiri", jossa Wallenstein ei itse
esiinny.
[15] _rikoksensa vain hänen leiristään saa selityksen_. -- Kun
tunnetaan hänen leirinsä, hänen sotajoukkonsa, niin käy selväksi,
kuinka hän, näihin nojaten, saattoi tulla valtionkavaltajaksi.
[16] _kuvasarjoin_ -- kolmiosaisena näytelmäsarjana.
[17] _uusille soinnuillensa_ -- suurityyliselle historialliselle
näytelmälle.
[18] _vanhaa saksalaista oikeuttaan, runoilla loppusoinnuin_ --
Keski-yläsaksalaisella ajalla (saksankielen toisella historiallisella
kehityskaudella, vuosien 1100 ja 1500 välillä) ja kauan aikaa
myöhemminkin oli saksalaisessa kirjallisuudessa ainoastaan
loppusoinnullisia säkeitä. N.s. kalikkasäkeitä, joita Schiller
käyttää "Wallensteinin leirissä", oli hyvin mielellään käyttänyt eräs
saksalaisimpia runoilijoita, Hans Sachs.
[19] _kun Saksin joukot seutuja vaivas_ -- Saksin vaaliruhtinas oli
jonkun aikaa pitänyt osan Böömiä miehitettynä.
[20] _Terschka_ -- kreivi Terzka, Wallensteinin lanko ja hänen
armeijansa päälliköitä. Muualla tässä näytelmäsarjassa on hänen
nimenään Terzky.
[21] _peruukki_ -- Wienistä lähetetty sotaneuvos von Questenberg.
Ylhäisö ja virkamiehet käyttivät -- oikeastaan vasta vuoden 1700
vaiheilta asti -- juhlatilaisuuksissa pitkää ja kiharoitua tekotukkaa
n.s. allonge-peruukkia.
[22] _Friedlandin_ -- Wallensteinin, jonka Saksan keisari Ferdinand
II v. 1624. koroitti Friedlandin ruhtinaaksi ja vähän myöhemmin
Friedlandin herttuaksi. (Friedland on pohjois-Böömin kaupunkeja.)
[23] _Baijerin herraako_ -- Baijerin vaaliruhtinasta Maksimiliania,
joka Regensburgin päivillä 1630 oli ensimäisinä puuhannut Wallensteinin
erottamista valtakunnan armeijan päällikkyydestä.
[24] _Holkin_ -- kenraali Holkin.
[25] _mansfeldiläistä_ -- Mansfeldin kreiviä Ernstiä.
[26] _Feria_ -- Ferian herttua.
[27] _Sekin_ -- nim. kaupustelijattaren poika, joka kammoaa ahdasta
huonetta, niinkuin tämä kirjurihuoneestaan karannut jääkäri.
[28] _Vogtland_ -- Saale- ja Elster-jokien välinen (keski-Saksan) alue,
jota keisarit hallitsivat voutiensa kautta.
[29] _kaleerin_ -- Jääkäri vertaa entistä pakonalaista tilaansa
kaleeriorjan elämään.
[30] _liigan joukkoihin_ -- Liiga oli protestanttisuu- den
vastustamiseksi solmittu katolisten ruhtinaiden liitto.
[31] _Leipzigin tappion_ -- Lähellä Leipzigiä sijaitsevan Breitenfeldin
kylän luona käyty taistelu päättyi keisarillisten tappioon (1631).
[32] _hällä_ -- Wallensteinilla.
[33] _Kova_ -- haavoittumaton.
[34] _Oli haarniska hirvennahkainen, jot' ei luoti puhkaise yksikään_
-- Hyvää hirvennahkahaarniskaa senaikuisten pyssyjen luodit tuskin
pystyivät puhkaisemaan.
[35] _miehen harmaan_ -- Tämä oli Wallensteinin tähdistäennustaja,
italialainen Baptista Seni (oikealta nimeltään Giovanni Baptista Zeno),
joka ratsuväenaliupseerin mielestä oli salaperäinen henkiolento,
paholainen.
[36] _rikkilankaako_ -- Ennenkuin tulitikut oli keksitty, käytettiin
rikkilankaa apuna tuliraudalla tulta iskettäessä.
[37] _kuin värjärin ruuna kierrostaan_. -- Värjärit ennen jauhattivat
värejään hevoskierronkin avulla.
[38] _Praagin pojat_ -- seuraavan kohtauksen alussa soittajina
esiintyvät kaivosmiehet, jotka olivat praagilaisia.
[39] _Tästä alkavaan pikku keskeytyksin jatkuvaan kapusiinimunkin
saarnaan on Schiller tarkoin käyttänyt hyväkseen saarnatekstiä
"Auff, auff ihr Christen" ("Ylös, ylös te kristityt"), jonka
tekijä on seitsemännentoista vuosisadan loppupuolella elänyt
Wienin hovisaarnaaja, augustiinolaismunkki Abraham a Santa Clara,
porvarilliselta nimeltään Ulrich Megerle.
[40] _antibaptistein_ -- Munkki tarkoitti _anabaptisteja_,
uudestaankastajien lahkoon kuuluvia.
[41] _Quid hic statis otiosi? -- Miksi tässä seisotte joutilaina?
[42] _Oxenstirn_ (härän otsa) -- saksalainen muunnos Ruotsin kanslerin
Akseli Oxenstjernan nimestä.
[43] _Ubi erit Victoriae spes, si offenditur Deus_? -- Missä on voiton
toivo, jos Jumalaa häväistään?
[44] _Quid faciemus nos?_ -- Mitä on meidän tehtävä?
[45] _Et ait illis_ -- Ja hän sanoo heille.
[46] _neminem concutiatis_ -- älkää keltään kiristäkö.
[47] _neqve calumniam faciatis_ -- älkääkä ketään panetelko.
[48] _Contenti estote ... stipendiis vestris_ -- olkaa tyytyväisiä
palkkoihinne.
[49] _hän_ -- Wallenstein.
[50] _Ne custodias gregem meam_ -- Älä kaitse laumaani!
[51] _Älä pelkää pappi, ei hätää sulla_. -- Kroaatit hurskaina
katolisina suojelevat munkkia, vaikka tämä herjaa heidän jumaloimaansa
Wallensteinia.
[52] _Ovat tiefenbacheja_ -- kenraali Tiefenbachin väkeä.
[53] _Hän on pappenheimejä_ -- kenraali Pappenheim-vainajan väkeä.
[54] _Eversti itse_ -- eversti Max Piccolomini.
[55] _Infanttia_ -- Espanjan kuninkaan Filip III:n pojan, hengellisen
arvonsa vuoksi kardinaali-infantiksi (infantiksi -- lapseksi --
nimitettiin Espanjan ja Portugalin prinssejä), nimitetyn prinssi
Ferdinandin piti Italiasta Saksan kautta mennä Alankomaihin, jonne
hänet oli määrätty maaherraksi.
[56] _punahattuinen_ -- Kardinaalinarvon merkkinä on m.m. punainen
hattu.
[57] _melneckiläistä_ -- Böömiläinen Melneckin kaupunki oli tunnettu
viinistään.
[58] _välitön_ -- vain keisarille suorastaan alamainen.
[59] _Vuoks Mecklenburgin_ -- Vuonna 1628 nimitettiin Wallenstein
Mecklenburgin ja Saganin herttuaksi sekä "valtameren ja Baltian-meren
kenraaliksi".
[60] _ei miekalla vaa'an vieressä paikka_ -- Miekka on vallan, vaaka
oikeuden vertauskuva. Siis: valta ei enää suojele oikeutta.
[61] _paljonko velkonette?_ -- Keisarille uskollinen muskettisoturi
tekee lähtöä, ettei hänen tarvitsisi jäädä saapuville valtiopetosta
suunniteltaessa.
[62] _lombardi_ -- lombardilainen.
[63] _pro memoria_ -- muistia varten, s.o. muistiinpano: tässä
asiakirja.
[64] _Jos eloa tääll' ette alttiiksi suo, ei teille sit' omaksi kohtalo
tuo_ -- vasta sitten tunnette elämän arvon, kun elämänne yhä alttiiksi
panette ja taistellen sen yhä uudestaan itsellenne voitatte.
[65] _Octavio Piccolomini_ -- kolmikymmenvuotisen sodan kuuluisia
keisarillisia päälliköitä. Oli syntynyt Sienassa 1599 ja siis
Wallensteinin kuollessa vasta 35 vuoden ikäinen. _Schiller tekee
hänet tässä näytelmäsarjassaan melkoista vanhemmaksi_. Octavio
Piccolomini tuli sotamarskiksi, myöhemmin nimitti Espanjan kuningas
hänet herttuaksi ja keisari ruhtinaaksi. Hän meni naimisiin vasta
Wallensteinin kuoleman jälkeen ja kuoli 1556 lapsetonna.
[66] _Max Piccolomini_ -- Schillerin runollisen mielikuvituksen luoma
henkilö.
[67] _Thekla_ -- Wallensteinin ainoan lapsen, hänen toisesta
avioliitostaan syntyneen tyttärensä nimi oli Maria Elisabet. Hän oli
isänsä kuollessa vasta 10 vuoden ikäinen. Myöhemmin hän meni naimisiin
erään kreivi Kaunitzin kanssa.
[68] _Hinnersam_ -- eversti John Henderson.
[69] _Gallas_ -- kenraaliluutnantti Matthias von Gallas, tyrolilainen.
Tuli sittemmin vapaaherraksi ja kreiviksi. Kuoli 1647.
[70] _Altringer_ -- Johann Aldringen, vallooni. Hänellä oli samanlainen
virkaura kuin langollaan Gallaalla, jonka hyvä ystävä hän oli. Kaatui
Wallensteinin kuoleman jälkeen saman vuoden (1634) heinäkuussa.
[71] _Niin, kenraalmajuri!_ -- Eversti Buttler oli ylennetty
kenraalimajuriksi.
[72] _Slawata ... sekä Martinitz_ -- Böömin keisarilliset maaherrat,
kiivaita katolilaisia, joiden luultiin vastustavan Böömin
protestanttien anomuksia, joita oli keisarille tehty. Praagin linnassa
Böömin säädyt 23/5 1618 vaativat maaherroilta selvää vastausta. Kun
sitä ei saatu, nakattiin nämä molemmat ikkunasta ulos noin 18 metrin
syvyiseen vallihautaan, mutta putosivat onnekseen rikkatunkiolle
ja pääsivät pakenemaan. Tästä väkivaltaisesta teosta sai alkunsa
kolmikymmenvuotinen sota.
[73] _Taltuttajaansa_ -- Wallensteiniä.
[74] _Se laps'_ -- keisarin poika, sittemmin keisari Ferdinand III.
[75] _kotka kaksipääkö, vai lilja, leijona_. -- Kaksipäinen kotka
Saksan ja habsburgien suvun, lilja Ranskan kuninkaiden ja leijona
Ruotsin vaakuna.
[76] _salama johdintansa_. -- Nykyaikaisen ukkosenjohdattimen keksi
kyllä vasta v. 1752 Benjamin Franklin, mutta jo aivan vanhaan
aikaan käytettiin jonkunlaisia ukkosenjohdattimia, tavallisesti
metallipeitteisiä tankoja; tämmöistä Schiller tässä nähtävästi
tarkoittaakin, koska käyttää sanaa Wetterstange, ukkosentanko, eikä
sanaa Blitzableiter, ukkosenjohdatin.
[77] _viimeiset uskollisuuden takeet_ -- nim. perheensä.
[78] _matemaatikolta_ -- tähdistäennustaja Seniltä.
[79] _Kuningatarta Unkarin_ -- Unkarin kuninkaaksi oli v. 1625
kruunattu hallitsevan keisarin Ferdinand II:n poika Ferdinand
(sittemmin keisarina Ferdinand III). Unkarin kuningattarena oli siis
hänen puolisonsa, Espanjan Filip IV:n sisar Maria Anna.
[80] _Eggenbergin, Lichtensteinin_ -- Nämä ruhtinaat olivat
Wallensteinin entisiä ystäviä.
[81] _isä Lamormain_ -- jesuiitta, keisarin rippi-isä.
[82] _vanhaa tointas_ -- kohteliaana ritarina.
[83] _herran_ -- keisarin.
[84] _Sesina_ -- Jaroslav Sesyma Raschin, böömiläinen aatelismies, joka
Wallensteinin ja Terzkyn puolesta välitti sotaliiton puuhia näiden ja
ruotsalaisten välillä.
[85] _kreivi Thurnist'_ -- Kreivi Heinrich Matthias von Thurn,
böömiläinen protestantti, oli ollut Böömin vastarinnan johtaja. V.
1609 hän vaati ja sai keisari Rudolf II:lta n.k. majesteettikirjeen
maansa protestanttien suojaksi. Oli 23/5 1618 toimeenpannun maaherrain
ikkunasta-heiton aikaansaaja, sitten Böömin armeijan johtajana
onnettomaan Valkean vuoren taisteluun (1620) asti. Taisteli myöhemmin
ruotsalaisten riveissä, kunnes 1633 joutui Steinaun luona Wallensteinin
käsiin.
[86] _konventti_ -- ruotsalaisten kanssa liittoutuneiden
alasaksalaisten säätyjen kokous.
[87] _Ruotsin kanslerin_ -- Akseli Oxenstjernan.
[88] _goottilaiset_ -- ruotsalaiset.
[89] _Arnheim_ -- Sotamarski Hans Georg von Arnheim palveli
alkujaan keisarin joukoissa ja siirtyi sitten Saksin vaaliruhtinaan
palvelukseen. Oli välittäjänä saksilaisten ja ruotsalaisten liittoa
solmittaessa ja Kustaa Aadolfin kuoltua hän kiihkeästi kannatti sodan
jatkamista.
[90] _faropelin_ -- Tämä oli eräs uhkapeli.
[91] _horoskooppinsakin_ -- tähtiasenteiden perusteella sommitellun
ennustaulun.
[92] _Venus-tähtesi_ -- onnentähtesi.
[93] _paha tähtes_ -- tuhoa ennustava, Saturnus tai Mars.
[94] _Tartarokseen syösty Saturnus_ -- Muinaisroomalaisten ylijumala
Jupiter sysäsi Saturnus-jumalan pimeään maanalaiseen onkaloon,
Tartarokseen.
[95] _kesk'aurinkoa_ -- kiertotähtiensä radan keskuksena olevaa
aurinkoa.
[96] _Jupiter-lasten_ -- ihmisten, joiden syntymähetkellä Jupiter oli
vallitsevana tähtenä taivaankannella.
[97] _taivaan huoneet_ -- Tähdistäennustajat jakoivat taivaankannen 12
eri osaan, "huoneeseen", havaintojen ja merkintöjen tekoa varten.
[98] _nurkissa taivaan_ -- taivaan "huoneiden" nurkissa.
[99] _Reinin-kreivin_ -- Reinin piirin (Rheingaun) kreivi,
ratsuväenkenraali Otto Ludwig von Salm.
[100] _lujuuden_ -- Wallensteinin --; _rohkeuden_ -- Kustaa Aadolfin.
[101] _uljuutta_ -- Kustaa Aadolfia; _viisaan taidon_ -- Wallensteinin.
[102] _sen suuren päivän jälkeen_ -- Lützenin taistelu käsitetään tässä
Wallensteinille voitolliseksi.
[103] _nuor' että päällikkö_ -- Vihjaus nuoreen Unkarin kuninkaaseen.
[104] _timantti kolmas oli keisarkruunun_ -- Ruhtinaita
Dietrichsteiniä, Lichtensteiniä ja Wallensteiniä sanottiin Böömin
kruunun kolmeksi jalokiveksi näiden nimien loppuosan -steinin (kiven)
perusteella.
[105] _Minulla -- -- oli keino_ -- nim. sotajoukko.
[106] _Tähänkö vuodenaikaan_? -- Oli nim. talven-aika. (Pilsenin
neuvottelut pidettiin tammikuussa 1634.)
[107] _Suys_ (luetaan: Sois) -- Wallensteinin armeijan päälliköitä.
[108] _jos niin on laita_ -- s.o. jos keisaria kohtaan osoitettu
kuuliaisuus katsotaan rikokseksi,
[109] _kardinaali-infantin_ -- Kts. selit. 55.
[110] _kulta-avaimenne_ -- keisarillisen kamariherranarvon merkki.
[111] _herra_ -- Wallenstein.
[112] _tähystystorniin kera tohtorin_ -- astrologiseen torniin Senin
kanssa.
[113] _vihollinen_ -- ruotsalaiset.
[114] _Kas mekään emme ole joutilaina_ -- Kreivi Terzky ja hänen
puolisonsa suosivat Maxin ja Theklan välistä rakkaudensuhdetta
hyödyllisyysperiaatteista, nim. saadakseen Maxin uskollisine
joukkoineen liittymään Wallensteinin suunnitelmien kannattajaksi.
[115] _lanko_ -- Wallenstein.
[116] _Täti Terzky_ -- Näin nimittää, Theklan tavoin, kreivitär Terzkyä
myöskin Max, rakkaudensuhteensa nojalla.
[117] _Nepomuk_ -- paikka lähellä Pilseniä.
[118] _taiall'_ -- vapautta kahlitsevalla pakolla.
[119] _kuvan rakkaan_ -- Maxin ynnä hänen ratsuseurueensa, näiden
saattaessa herttuatarta ja Theklaa Pilseniin.
[120] _aarnia_ -- Aarni l. aarnikotka (griippi), tarunomainen eläin,
kuvattiin siivekkääksi ja kotkanpäiseksi leijonaksi. Muinaistarustossa
aarnikotkat esiintyvät vartijoina, varsinkin kulta-aarteiden. Aarnin
kuvaa on jo muinaisuudessa käytetty koristelutaiteessa, uudemmalla
ajalla vaakunakuvana.
[121] _oliivinoksan laakeriin_ -- Oliivin, öljypuun, lehvä on rauhan,
laakerin lehvä maineen vertauskuva.
[122] _Gitschinissä, Friedlandin linna myös ja Reichenberg_ --
Gitschin, Friedland ja Reichenberg olivat Riesengebirgen juurella
sijaitsevan Friedlandin herttuakunnan pääpaikkoja.
[123] _Riesenbergiin_ -- Riesengebirgeen.
[124] _hän on oikeassa_ -- nim. Max.
[125] _Heidelbergin linnan tapaan_ -- Heidelbergin linnassa
elettiin hyvin iloisesti pfalzkreivi Fredrikin (myöhemmin Böömin
"talvikuninkaana" tunnetun) aikana.
[126] "_Ingratis servire nefas_" -- Ei sovi palvella kiittämättömiä,
[127] _Montecuculi_ -- tykistönpäällikkö, kreivi Montecuculi.
[128] _Jos niin täyden koston_ -- nim. syrjäytyksestä.
[129] _Pois siirtyy vanhain sukuin jälkeläiset_ -- Pfalzin Fredrik
("talvikuningas") ja Braunschweigin prinssi Kristian olivat maanpaossa.
[130] _halberstadtilaisen_ -- kahdella edellisellä rivillä mainitun
Braunschweigin Kristianin, joka oli Halberstadtin hiippakunnan hoitaja.
[131] _skottilaisen Lesslyn_ -- Lesley (Lesslie) oli Terzkyn
rykmenttien upseereja ja kansallisuudeltaan irlantilainen.
[132] _äiti-rouva_ -- Terzkyn äiti.
[133] _Neljänteen pöytään_ -- Tämä oli viereisessä huoneessa. Näytöksen
alkuhuomautuksessa puhutaan kolmesta pöydästä, koska ne vain ovat
näyttämöllä näkyvissä.
[134] _Wilhelmi mestar'_ -- keksitty nimi.
[135] _Praagin-saaliin_ -- Valkean vuoren taistelun jälkeen saadun
saaliin.
[136] _utraqvistist'_ -- Utraqvisti oli niiden Böömin katolisten
nimityksenä, jotka saivat ehtoollisen nauttia "molemmissa muodoissa"
(latinaksi: _sub utraqve_ specie), s.o. he saivat nauttia sekä leipää
että _viiniäkin_, jonka nautinto ehtoollisessa oli yleensä katolisen
opin mukaan maallikoilta kielletty.
[137] _grazilaisen_ -- Ferdinand II:n, joka ennen
valtaistuimelle-nousuaan asui Grazin kaupungissa Steiermarkissa.
[138] _Es'isänihän kuului taborilaisiin_ -- juuri sen vuoksi tunnen
Böömin historian niin hyvin. Leiristään, Böömin nyk. Taborin
kaupungista, sai leppymätön puolue hussilaisia taborilaisten nimen.
[139] _Prokopius ja Ziska_ -- böömiläisten johtajia hussilaissodassa.
(Sana Ziska on lausuttava: Zhizhka.)
[140] _Quiroga-isälle_ -- Kapusiinimunkki Quiroga oli keisarinnan
rippi-isä.
[141] _Et vieläkään, sen huomaan, ole täällä_ -- ajatuksesi ovat
muualla.
[142] _pistoolia_ -- Pistooli oli eräs kultarahan laji.
[143] _Octavio_ -- Tämä omituinen tapa puhutella isää uusiintuu hieman
myöhemmin.
[144] _pappeinsadun_ -- Wallensteinia vihaavan papiston keksimän huhun.
[145] _Schafgotsch_ -- Ratsuväenkenraali vapaaherra Johann Ulrich von
Schaffgotsch oli Wallensteinin kiihkeimpiä kannattajia. Wallensteinin
kuoltua hänet valtionkavaltajana mestattiin.
[146] _Kinsky_ -- kreivi Wilhelm Kinsky, Terzkyn lanko. Sai surmansa
Egerin illallisilla 1634 yhdessä Terzkyn, Illon ja Neumannin kanssa.
[147] _Saganin ja Glatzin_ -- nämä Schlesiassa olevat ruhtinaskunnat.
[148] _koukun_ -- Octavio antaa vihjauksen Maxin ja Theklan välisen
rakkaudensuhteen käyttämisestä Wallensteinin suunnitelmien hyväksi.
[149] _elossa seisoisi et sivullani_ -- Wallenstein olisi sinut
kavalluksensa todistajana raivannut tieltään.
[150] _Ei luota kenraalluutnantti_ -- nim. kreivi Gallas.
[151] _Linzissä_ -- Linz on Ylä-Itävallan pääkaupunki.
[152] _Frauenbergiss'_ -- Frauenberg on eteläisen Böömin kaupunkeja.
[153] _lippuetta_ -- Lippue vastaa nykyistä komppaniaa tai eskadroonaa.
[154] _kapusiinimunkit avasi_ -- Kapusiinimunkit olivat -- niinkuin
hengellinen sääty yleensä -- keisarin kannattajia ja Wallensteinin
vihamiehiä.
[155] _räjähtää_ -- nim. kun ruutisäiliö syttyy.
[156] _ystävästä_ -- Wallensteinista.