EDELLISET. ILLO tulee takahuoneesta kultainen malja kädessä
ja kovin punoittaen, häntä seuraavat GÖTZ ja BUTTLER,
jotka koettavat häntä pidätellä.
ILLO.
Miks estätte?
GÖTZ ja BUTTLER.
Nyt älkää enää juoko!
ILLO (astuu Octavion luo ja syleilee häntä, juoden).
Octavio! Juon maljas! Upotettu
kaikk' olkoon kauna tähän liittoryyppyyn!
Et koskaan ole mua rakastanut --
et, jumaliste, enkä minä sua!
Pois vanhat vihat! Sua kunnioitan
äärettömästi aivan,
(Octaviota suutelemistaan suudellen.)
minä olen
sun paras ystäväsi, niin, ja -- kuulkaa! --
viekkaaksi ketuksi ken häntä sanoo,
sen opetan.
TERZKY (syrjässä).
Miss' onkaan järkes nyt?
Miss' olet, Illo, ajattele sentään!
ILLO (vilpittömästi).
No mitä! Tääll' on ystäviä vain.
(Tyytyväisen näköisenä silmäillen koko vieraspiiriä.)
Iloitsen, ettei kukaan meist' oo lurjus.
TERZKY (Buttlerille, karttaen).
Pois hänet viekää! Sitä pyydän, Buttler.
(Buttler saattaa Illon tarjoilupöydän ääreen.)
ISOLANI (Maxille, joka tähän asti oli herkeämättä, mutta
hajamielisesti katsonut paperiin).
No onko tutkittu jo, herra veli?
MAX (ikäänkuin unesta heräten).
Niin -- mitä vaaditaan?
TERZKY ja ISOLANI (yht'aikaa).
Sen alle nimi.
(Octavion nähdään tuskaisen tarkkaavasti
suuntaavan katseensa Maxia kohti.)
MAX (antaa paperin takaisin).
Levätköön huomispäivään saakka tämä
_vakava asia_, en ole tänään
tyynellä mielin. Huomenna sen saanko --
TERZKY.
Aatelkaa sentään --
ISOLANI.
Heti! Nimi alle!
Te, nuorin koko pöytäseurueesta,
kai ette yksin tahdo viisaamp' olla
kuin kaikki toiset? Nähkääs! Isännekin
nimensä piirsi niinkuin kukin meistä.
TERZKY (Octaviolle).
Te hänen isänänsä käskekää!
OCTAVIO.
Täysvaltainen hän on.
ILLO (on laskenut maljan tarjoilupöydälle).
No mist' on puhe?
TERZKY.
Hän nimeään ei suostu kirjoittamaan.
MAX.
Se voipi huomiseksi jäädä, sanon.
ILLO.
Ei voi. Me kaikki allekirjoitimme,
myös sinun täytyy, _täytyy_ nimes antaa.
MAX.
Hyv'yötä, Illo!
ILLO.
Niin et pääse! Saakoon
nyt ruhtinas jo tuta ystävänsä.
(Kaikki pitovieraat kerääntyvät näiden molempien ympärille.)
MAX.
Mit' olen mieltä, tietää ruhtinas
ja jokainen; ei tarvis hullutella.
ILLO.
Se kiitos ruhtinaalle, koska ain' on
etelänmiehiin enin luottanut!
TERZKY (aivan neuvotonna päälliköille, jotka nostavat metelin).
Hänessä puhuu viini! Älkää kuulko!
ISOLANI (nauraa).
Ei viini mitään keksi, vaan se kielii.
ILLO.
Ken _kanssani_ ei lie, on mua vastaan.
Ne herkät omattunnot! Ne jos eivät
voi takaoven, väliehdon kautta --
TERZKY (äkisti puuttuen puheeseen).
Hän suunniltaan on, älkää kuulko häntä!
ILLO (äänekkäämmin huutaen).
Niin -- väliehdon kautta pelastua --
Ja miksi väliehto? Hornaan moiset --
MAX (tulee tarkkaavaiseksi ja silmäilee taas kirjoitusta).
No mitä tässä on niin vaarallista?
Uteliaaksi teette minut, tahdon
lähemmin tarkastella kirjoitusta.
TERZKY (syrjään Illolle).
Mit' Illo teet? Viet meidät perikatoon.
TIEFENBACH (Colaltolle).
Kyll' ennen atriaa se kuului toisin.
GÖTZ.
Niin minustakin.
ISOLANI.
Se ei mua koske.
Kun toiset nimen piirsi, miks en minä?
TIEFENBACH.
Siin' äsken oli eräs väliehto,
se koski keisarimme palvelusta.
BUTTLER (eräälle päällikölle,).
Hävetkää herrat! Mist' on kysymys!
On siitä, tahdommeko kenraalin
pysyttää virassaan vai annammeko
erota? Siis ei sovi saivarrella.
ISOLANI (eräälle kenraalille).
Oliko väliehdoill' ympäröinyt
itsensä ruhtinaskaan, silloinkuin
hän sulle antoi oman rykmentin?
TERZKY (Götzille).
Ja teille hankintoja, joilla saitte
noin tuhat pistoolia[142] vuotta kohti.
ILLO.
Me heistä muka oomme lurjuksia,
ja itse roistoja he ovat! Jos ken
ei tyydy, sanokoon! Täss' olen minä.
TIEFENBACH.
No, no! Vain puhutaan.
MAX (on lukenut paperin ja antaa sen takaisin).
Siis huomiseksi!
ILLO (raivosta änkyttäen ja voimatta itseään hillitä pitää hänen
edessään toisella kädellä kirjoitusta, toisella miekkaa).
Kirjoita -- Juudas!
ISOLANI.
Illo, hyi!
OCTAVIO, TERZKY, BUTTLER (yht'aikaa).
Pois miekka!
MAX (ripeästi tartuttuaan Illon käsivarteen ja
riistettyään häneltä aseen, kreivi Terzkylle).
Vuoteeseen hänet viekää!
(Max poistuu. Muutamat päälliköt pitävät kiinni kiroilevaa ja
sadattelevaa Illoa, ja kaikkien tehdessä lähtöä esirippu laskee.)