III.

»Tämä uusi elämä, jota olen ikävöinyt ja koko sielustani palavasti

kaivannut, tämä ulkoilmaelämä, josta olen uneksinut kauneimmat

unelmani, tämä henkinen vapautuminen kaikesta pikkumaisesta ja

valheellisesta, tämä, johon olin kaiken perustanut, mitä löydän siitä,

en mitään, en mitään! Sama tyhjyys sama yksinäisyys kuin kaikkialla

muuallakin. Maailma näyttää minusta haudalta, minä itse olen hyödytön

ruumis.» ‒ ‒ ‒

Ida Aalberg · 第 43 / 91 题