Sääksmäen kirkossa ja kirkkomäellä oli eräänä pyhäaamuna v. 1340 suuri
väentungos. Kansaa kokoontui jumalanpalvelukseen, mutta helposti
voitiin huomata, että joku erinomainen asia jännitti mieliä.
Pitäjäläiset olivat jo kauvan olleet riidassa kirkkoherransa, mahtavan
Henricus Hartmannin kanssa, ja eripuraisuus oli lopulta mennyt niin
pitkälle, että useat kylät olivat kieltäytyneet maksamasta hänen
vaatimiansa kymmenyksiä. Turhaan oli kirkkoherra silloin kieltänyt
heiltä kirkkoonpääsön ja sakramenttien nauttimisen. Molemmin puolin oli
käännytty valituksilla ensin Turun piispan, ja sitten hänen päämiehensä
Upsalan arkkipiispan puoleen. Käydessään Suomen hiippakuntaa
tarkastamassa oli sentähden arkkipiispa Pietari lähettänyt
kaniikin Tuomas Johanniksen Hämeeseen Sääksmäelle, jonne ei oma
matkansa ulottunut, asiata tutkimaan, uskoen hänelle siinä täyden
arkkipiispa-vallan. Tämä oli kutsuttanut uppiniskaiset pitäjäläiset
eteensä ja julistanut heidät velvollisiksi riidanalaisten kymmenysten
maksuun, sekä määrännyt melkoisen sakon kultakin viikolta, minkä he
pysyivät uppiniskaisuudessaan. Mutta vastahakoiset eivät sittenkään
taipuneet, vaan sanoivat valituksilla turvautuvansa kirkon ylimäiseen
paimeneen; näin oli asian ratkaisu lopulta tullut itse paaville, joka
siihen aikaan asui Avignonissa. Odotettiin nyt saatavan vastaus näihin
valituksiin. Pitäjään oli levinnyt huhu, että muutama päivä sitten oli
pappilaan saapunut sanansaattaja, tuoden mukanaan ison tarkasti
säilytetyn pärmäkirjeen suurine sinettikoteloineen. Mutta mitä tämä
kirje sisälsi, ja kumpiko, kirkkoherra vai hänen riitaveljensä, oli
päässyt voitolle, sitä ei tiedetty. Sentähden väki nyt messuajan
tullessa tunkeili Sääksmäen kirkossa, ja kirkkomäelläkin liikkui
sankasti joukkoa, jossa myöskin nähtiin vastarinnan päämiehet Rapolan
Mattias ja Kuningas, Voipalan Kallas ja Asikka Hahtisenpoika.
Vihdoin saapui myöskin itse kirkkoherra Henricus Hartmanni täydessä
virkapuvussa, kahden nuoren pappismiehen, apulaistensa, seuraamana.
Kaikkien huomio kääntyi häneen, ja hiljainen odotuksen humina kuului
väkijoukosta. Kädessään piti hän pärmäkirjettä riippuvine sinetteineen.
Hän astui suoraan alttarin luo, kumartui pari kertaa siinä olevain
pyhäkuvien eteen ja teki ristinmerkin. Sen jälkeen hän juhlallisena
kääntyi kansan puoleen ja lausui lujalla äänellä: -- "Esimieheni
Upsalan kunnianarvoinen arkkipiispa on minulle lähettänyt Rooman pyhän
isän ratkaisun ja tuomion siinä riidassa, jonka osa tämän seurakunnan
asukkaista on nostanut minua ja kirkon oikeuksia vastaan. Kuulkaa mitä
pyhä isä sanoo:
'Benedictus piispa, Jumalan palvelijain palvelija, lausuu rakkaalle
pojalleen Upsalan kirkon dekanukselle tervehdyksensä ja apostolisen
siunauksensa. Sittenkun meidän rakas poikamme Henricus Hartmanni,
Sääksmäen seurakunnan kirkkoherra, Turun hiippakunnassa, on meille
näyttänyt, että vanhan, suostutun ja tähän saakka rauhassa noudatetun
tavan mukaan Upsalan koko kirkkopiirissä, josta Turku ja sen
hiippakunta tiettävästi on osa, pitäjien esimiehet voivat varoittaa
pitäjäläisiä, jotka eivät säännöllisesti maksa kirkkokymmenyksiä
kirkoillensa ja kirkkoherroillensa, että suorittaisivat mainitut
velvolliset kymmenyksensä esimiehillensä; ja jos mainitut pitäjäläiset
kirkon lain mukaisesti varoitettuina, että kymmenykset suorittaisivat,
laiminlyövät sitä tekemästä soveliaan määrätyn ajan kuluessa, niin
voivat kirkkojen esimiehet kieltää heiltä pääsön kirkkoon ja,
uppiniskaisuuden kasvaessa, kirkon pyhien sakramenttien nauttimisen, ja
jos mainitut pitäjäläiset kolme viikkoa ovat olleet tällaisen kiellon
alaisina, ovat he velkapäät kustakin viikosta, kuin ovat uppiniskaisina
pysyneet, rangaistukseksi suorittamaan mainituille esimiehille kolme
markkaa siellä käypää rahaa, josta kolmas osa tulee edellämainituille
esimiehille, toinen kolmas osa kirkkojen rakennukseen ja jälelläoleva
kolmas osa jaetaan paikkakunnan papeille; ja koska on näytetty, että
tätä kaikkea on julkisesti noudatettu Upsalan kirkkopiirissä
ikimuistoisista ajoista asti, ja koska Rapolan Mattias, Rapolan
Kuningas, Olli Nevari Rapolasta, Vedenta'an Paavo, Salon Olli, Olli
Tiisa Voipalasta, Nikki Varg Voipalasta, Voipalan Kallas, Voipalan
Mielenpito, Voipalan Anundi, Voipalan Markku, Hikkalan Hautaputari,
Ritvalan Miemo, Ritvalan Suomalainen, Henrikki Hahtisenpoika, Asikka
Hahtisenpoika, Juti Hahtisenpoika, Jutikkalan Mielikki, Kantalan
Mielunoita, Hirvelän Mielitty, Onkalan Yö, Laivametsän Satatieto ja
Haaralan Suomalainen, maallikkoja mainitussa Turun hiippakunnassa ja
mainitun Sääksmäen kirkon seurakuntalaisia, muutamista omistamistansa
maista ja muusta omaisuudesta, mitä heillä on mainitun Sääksmäen
pitäjän rajojen sisällä, eivät ole huolineet mainitulle esimiehellensä
Henrikille maksaa velvollisia kirkkokymmenyksiään, -- -- -- Sentähden
kumoamme me tällä apostolisella kirjoituksellamme kaikki valitukset
mainittuja toimenpiteitä vastaan, niinkuin oikein on, ja käskemme
käyttää pyhän kirkon rangaistusvaltaa, että niitä empimättä
noudatetaan. Kirjoitettu Avignonissa 16 p. heinäk., kuudentena vuonna
meidän paavina ollessa.