-- Ei hän humalassa huuda. Osaa sitä ihminen muutoinkin kiljua. Kyllä
minä tiedän, mikä ilo hänelle on tapahtunut. Ja kun hän lupasi
minullekin siitä osan, niin osaan minäkin huutaa.
Ja pojan kimeä ääni kuului kauas. Juhana kääntyi nauraen tallin ovella.
-- Mitä sinä siellä huutelet, aivan kuin paratiisin niityltä hevosia
hakisit?
-- Sinne minä hevoseni vienkin. Mitä iloa muuten olisikaan koko
komeudesta. Enhän minä osaisi siellä olla, ellei hevonen olisi
matkassani. Vierastaisinhan minä siellä kaikkia ylhäisiä herroja. Mutta
hevosen kanssa minä olen hyvä tuttava ja se minua ymmärtää.
Ja aurinko nousi. Maa punertavana hohti alla ja vesi välkkyi meren
tuhansissa poukamissa, taivas välkkyi yllä ja välillä ihminen
onnellisena otti päivän vastaan ja pyhitti työnsä maalle, jotta aurinko
siitä kutsuisi esiin hedelmällisen laihon.