Kansan kieli, kallis kieli, kieli kuninkaallinen,
Halveksittu silloin vielä, -- vaan nyt vapaa, julkinen!
Kansan riemut, kansan surut kertomaan se kelpas vain,
Kelvannut ei kerroksihin yhteiskunnan kukkulain.
Kansan kieli, kallis kieli, kieli kuninkaallinen,
Silloin kaino korven neito -- nyt jo ruhtinaallinen!
Silloin vieras kodissansa -- vieraall' oli isännuus.
Mutta vääryys väistyi vihdoin, -- oikeutt' antoi aika uus.
Kansan kieli, kallis kieli, kieli kuninkaallinen,
Äsken vielä virastoista torjuttu pois hylkien,
Mutta _nyt_ on valta sulla, sulle kuuluu Pohjanmaa!
_Nyt_ saat soida vapahasti, julkisesti kajahtaa!
Kansan kieli, kallis kieli, kieli kuninkaallinen,
Oike'utes hetki löi jo, valtakirjan sait jo sen,
Joka suo sun helkähdellä Pohjan valtakielenä, --
Kauvan ennen sivistyksen kylvit sä jo siementä!
Kansan kieli, kallis kieli, kieli kuninkaallinen,
Soi'os, sorja, kai'u, kaunis, korkealle kohoten!
Soi'os, sorja, kai'u, kaunis, yhä korkeammin vaan!
Älköön enää orjan-aikas uudistuko konsanaan!