Työs heitä hetkeksi, pohjolainen,
Työs huolten hetkeksi hälvetä suo!
Kaikk' unhoita murhees, ja tutkivainen
Nyt katse sä taaksesi suuntaa, luo!
Tää unhoita hetkeksi himmeä aika
Ja kuivaa silmäsi kyyneleet!
Ja muistele, mik' oli kevään taika,
Ja kuinka ne kuohusi kevään veet!
Veet kuinka ne kuohusi, sulkujenki
Läpi vyöryi vaahdoten uomiaan,
Ja kuinka se heräävä kevään henki
Jäät järkytti, valveutti Pohjanmaan!
Ja kuinka jo kallehin kansankielin
Valo virtasi, vaikkakin estettiin,
Ja kuinka se sitkein miehen mielin
Yön auvoton aika niin poistettiin!
Työs heitä hetkeksi, pohjolainen,
Ja muistojen kantelon soida suo!
Taapäin viiskolmatta vuotta vainen
Nyt katseesi kanssani siirrä, luo!