Sanot ystävä, että olen muuttunut. Että sanani nyt ovat sydämettömät ja
nauruni haavoittaa lempeäsi.
Suotta on sinun siitä pahastua ja kantaa noin huonoa tuulta
kasvoillasi. Sillä tottahan sinä sen tietänet, että elämä on suuri
markkinapaikka, jossa pitää kaikkea katsella ja kaikelle nauraa. Jossa
pitää syödä rinkilöitä ja ajaa karusellissa. Katsella ilveilijöitä ja
murhenäytelmiä, mutta ei tulla vakavaksi eikä unohtaa — katselevansa
markkinoita.
Suotta on sinun siitä pahastua, jos minun sanani nyt ovat sydämettömät
ja: nauruni haavoittaa lempeäsi, — sillä ehkä ne kerran juuri sinulta
opin.