Epävarma minä olen — itsestäni — ja hänestä, vaikka kukaties — saisin
olla varma.
Tekisi mieleni yhä uudelleen sydämeni riemussa huutaa: »Minä tunnen
erään»! Mutta järkeni sanoo: »Luulet vain tuntevasi ja kuvittelet, että
se joku sinut tuntee. Siinä kaikki.» Enkä minä virka mitään — itselleni
— enkä muille.
Oven kynnyksellä minä olen ja katson lattiapalkkiin, — vaikka kukaties
pitäisi olla siellä missä on hänkin ja kantaa korkealla päätä.