Missä maamies raataa ja raivaa,
luo pelloks korpimaan,
missä nähden huolta ja vaivaa
maa viljalle vallataan,
missä iskuja ankarinna
maamiehen kuokka lyö —
siellä lujin on Suomen linna
ja Suomen vartiovyö.
Missä hallan henget karkaa
pois pakoon pimeyteen,
missä liittyy sarkahan sarkaa
ja kynnöstä kynnökseen,
missä kylvää siemenen multaan
työn riemu ja rakkaus —
siellä noussut päivän kultaan
on Suomen vapaus.
Missä riemuks raatajan vaivaan
soi elämää ylistäin
ilo kiurun kuin siunaus taivaan
yli viljain kypsyväin,
missä kultaista tähkää häilyy
saran vieressä sarka uus —
siellä vuorenvarmana säilyy
myös Suomen vastaisuus.
Missä työn ilo ilmat täyttää,
siellä turvass' on kotilies,
käden, sydämen voimaa käyttää
miss' ikänään Suomen mies,
missä kylistään, kaupungeistaan
työn laulu soi loppumaton —
siellä muureilla valmiina seistaan,
siellä Suomi on voittamaton.
Niin hengen ja aineen yötä
pois pakoon työntäkää!
Niin tehkää riemulla työtä!
Niin kyntäkää, kylväkää!
Niin maan yli armahinna
työn päivä sa loistaos!
Niin seiskösi Suomen linna
ja Suomea suojellos!