Miten teitkin, onnen lintu,
majas pienen syömmeeni mun?
Sen talvisen hiljaisuuden
loi laulavaks säveles sun.
Soi laulusi: Silmään kahteen
koko maailma mahtua voi!
Taas sini oli seijas taivaan,
oli suvi ja aamunkoi.
Iät päivät kuulla tahdon
sen laulun helinää.
Koko maailma hukkua saakoon!
Koko maailma sentään jää!