Ruotsila, yövartija ja polisimies (tulevat vasemmalta).
YÖVARTIJA (hiljaa). Tuon otamme kiinni.
RUOTSILA. Särkyneen ruudun saavat panna räkninkiinsä, ei se suurta tee
-- sille lemmon rengille olisi minun kumminkin pitänyt antaa
juomarahaa, niin olisi hän ollut valppaampi. (Rupee sillä välin
akkunasta sisään menemään).
POLISIMIES (on hiivinyt likemmäksi, tarttuu häneen). Ahaa, oletkos nyt
kiinni?
RUOTSILA. Kuka se on?
POLISIMIES. Ahah sinä, hirteinen, vieläkö kysyt?
RUOTSILA. Mitä te minusta tahdotte miehet?
POLISIMIES. Panemme sinut kurraan, poikanen, huomeisaamuna sanoo sitten
majuri, mitä muuta saat.
RUOTSILA. Mutta mistä syystä?
YÖVARTIJA. Sitä vehnänen on! Rupee yöllä kaikkien maatessa akkunasta
sisään menemään, ja vielä kysyy, mistä syystä hän kurraan pannaan!
RUOTSILA. Olkaa siivolla, minä asun tässä.
POLISIMIES. Vai niin! Milloinkas tässä on ruvettu akkunan kautta sisään
kulkemaan?
RUOTSILA. Eivät auaisseet.
YÖVARTIJA. Aivan oikein, sinunlaisellesi miehelle kokee jokainen sulkea
asuntoansa.
RUOTSILA. Vaan kuulkaa toki, mitä sanon!
POLISIMIES. Mitä siinä on paljo kuulemista! Jos olette syytöin, niin
voitte sen huomenna todistaa.
RUOTSILA. No, elkää nyt hulluksi ruvetko -- tässä (etsii
rahakukkaroansa) -- ottakaa juomarahaa ja laskekaa minut irti -- piru
vieköön, eikö rahakukkaroni ole poissa!