Mi soitto päällä kaupungin?
Liverrys peipposen!
Ylitse kivimuurien
ja katu-asfaltin
se soi kuin kutsu keväimen
ikuisiin riemuihin.
Valvatti aamun hattaran
ja metsäin pimennon,
tuoksuista nuoren nurmikon
ja ahdepellavan
sun laulelosi luotu on,
laps laajan taivahan.
Niin saavut pieni peipponen,
vank'akkunamme taa
kuin itse suuri äiti Maa
kerällä kerpojen.
Laulaissas ruusut puhkeaa
puutarhaan sydämen.