Niin kummalta tuntuvi sielussain
kuin ois se taas onnen puolla,
kuin kielet vanhojen aikojen
taas alkais humista tuolla.
Ma kuulen sointuja rinnastain
taas pitkien vuosien takaa,
otan esille onneni kanteleen,
mi jo hyljätyn unta makaa.
Ma katselen vanhaa ystävää,
ja mielehen muistoja herää,
univarjo liittyvi varjohon
ja soinnut sointuja kerää.
Niin kummalta tuntuvi sielussain
kuin juhlis se joulun alla,
kuin olisin löytänyt onneni taas,
min hukkasin maailmalla.