_Polle_.
Kummallinen todistus, joka seurasi tätä kirjettä, ja jonka alle minun
tuli painaa hänen sinettinsä, sisälsi seuraavaa:
"Että agronomi Kurt Alarik Paul, joka niinä kymmenenä vuotena, jolloin
hän on hoitanut maatilaani Thorsbytä, on saavuttanut täydellisen
arvonantoni sekä käytännöllisenä että tietopuolisesti kehittyneenä,
etevänä ja onnistuneena maanviljelijänä sekä hyvänä taloudenhoitajana
ja muuten ahkerana, kunnollisena ja rehellisenä miehenä, on omasta
pyynnöstään ensitulevan toukokuun ensi päivästä vapaa siirtymään
toiseen paikkaan, joka hänelle täten todistukseksi annetaan.
Thorsby, 16 p:nä maalisk. 1901.
_Paul Biörenstam_.
Tilanomistaja."
"Näyttääpä aivan siltä kuin tuo hupsu aikoisi palvelukseen. Onko hän
vallan menettänyt järkensä?"
"Eipä niinkään hullua", Bröijer huudahti, kun käsitti mistä oli
kysymys. "Hän ei tarvitse muuta kuin ankaraa kuria -- jos hän
sitä saa jonkun aikaa, niin hän on pelastettu ja parannettu.
Ei hänen konjakinjuontinsa ollut vaarallisinta -- suurin vaara
oli hänen täydellisessä velttoudessaan, työttömyydessään,
välinpitämättömyydessään. Jos hän on pakotettu luopumaan niistä, niin
katoavat seurauksetkin samalla."
"Hm -- typerä hän ei ole milloinkaan ollut", myönsin minä. "Kenties hän
on osannut oikeaan."