KOI.

Sarastaa, sarastaa,

värin ruusuisen raskahat pilvet saa,

kajo kultainen kattavi taivaan,

sarastaa.

Sytyttää pian soihtunsa aurinko varmaan,

sädehdi, pala vuoks' polon tyttöni armaan.

Polostain ihanampaa ei toista,

hänen tähtensä leimua, loista.

Oi terve, terve, ens aamunkoin

valo välkkyvä, hieno! Nyt purppuroin

ylene! ylös käy!

Maailman lyriikkaa: Runosuomennoksia · 第 54 / 93 题