Ah, ruusu, outo niinkuin runo Veedan,
keltainen, pyhä ruusu maljakossa,
ulpukka, joka riutuu lailla Leedan,
mi joutsentansa vartoo huumiossa,
ja väriloisto tää jos sulle riittää,
niin kukkaa täyteläistä katso, jossa
sun olemukses nään, min tahdon liittää
ma muiden joukkoon, tuoksuvan reseedan.