X.

Syytekirja oli tämmöinen: tammikuun 17 päivänä 188' ilmoitti kaupungissa

olevan »Mauritania» nimisen hotellin isäntä poliisikamarille, että

siellä oli äkisti kuollut Siperiasta tullut 2:sen arvoluokan kauppias,

Ferapont Smelkof. 4:nteen poliisiosastoon kuuluvan lääkärin todistuksen

mukaan oli kuoleman syynä sydänhalvaus, jonka oli aiheuttanut

liikanainen väkevien nauttiminen, ja Smelkofin ruumis oli kolmantena

päivänä haudattu. Mutta neljäntenä päivänä Smelkofin kuoleman jälkeen

palasi Pietarista hänen maamiehensä ja ystävänsä, siperialainen kauppias

Timohin, joka, saatuaan tietää ystävänsä kuolemasta ja sen yhteydessä

olleista asianhaaroista, ilmoitti epäilevänsä, että Smelkof ei kuollut

luonnollisella kuolemalla, vaan että hän oli myrkytetty, ja että hänellä

olleet rahat ja briljanttisormus, joita ei omaisuusluettelossa näkynyt,

olivat anastetut, jonka tähden nyt olikin tutkimus toimeenpantu ja

seuraavat seikat selville saatu: Ensiksikin se seikka, joka oli tunnettu

sekä »Mauritanian» isännälle että kauppias Starikofin puotipalvelijalle,

jonka kauppiaan kanssa Smelkof oli kaupunkiin tultuansa ollut

asioissa,--nimittäin että Smelkofilla piti oleman pankista nostettuja

rahoja 3,800 ruplaa, mutta hänen kuolemansa jälkeen avatussa kapsäkissä

ja lompakossa tavattiin ainoastaan 312 ruplaa 16 kopekkaa. Toiseksi,

että ennen kuolemaansa hän oli koko päivän ja yön viettänyt

prostitueeratun Ljubkan [diminutiivi nimestä Ljubof.] kanssa, joka oli

kaksi kertaa ollut hänen huoneessansa. Kolmanneksi, että tämä

prostitueerattu möi emännälle Smelkofille kuuluneen briljanttisormuksen.

Neljänneksi, että koridoorissa palveleva tyttö, Jefimia Botshkova,

seuraavana päivänä kauppias Smelkofin kuoleman jälkeen pani

kauppapankkiin juoksevalle tilille 1800 ruplaa. Ja viidenneksi, että

prostitueeratun, Ljubkan, sanojen mukaan, koridooripalvelija Simon

Kartinkin oli antanut prostitueeratulle, Ljubkalle, pulverin ja käskenyt

kaatamaan viinilasiin sekä juottamaan sen kauppias Smelkofille, minkä

prostitueerattu Ljubka, oman tunnustuksensa mukaan, olikin tehnyt.

Syytettynä kuulusteltu, Ljubkaksi nimitetty prostitueerattu, oli

todistanut, että kauppias Smelkofin ollessa haureustalossa, missä hän,

kuten sanoi oli työskennellyt, tämä kauppias todellakin lähetti hänet

»Mauritanian» huoneisiin rahojansa hakemaan, ja että avattuaan

saamallansa avaimella kauppiaan kapsäkin, hän otti sieltä käskyn mukaan

40 ruplaa, vaan enempää ei ottanut, jonka voisivat todistaa Simon

Kartinkin ja Jefimia Botshkova, kun hän oli heidän läsnäollessaan

kapsäkin avannut ja sulkenut ja rahat ottanut.

Mitä Smelkofin myrkyttämiseen tulee, on prostitueerattu Ljubka

todistanut, että hän, Ljubka, kolmannen kerran tultuaan kauppias

Smelkofin huoneeseen, oli todellakin antanut tälle, Simon Kartinkinin

neuvon mukaan, konjakkiin sekoitettuna, jotain pulveria jota hän oli

pitänyt unipulverina, tarkoituksella nukuttaa kauppiasta, että tämä

olisi pikemmin hänet päästänyt, vaan että rahoja hän ei ollut ottanut,

ja että sormuksen oli Smelkof itse hänelle lahjoittanut, ensin lyötyään

häntä ja hänen sen johdosta ruvettua lähtöä tekemään.

Tutkintotuomarin syytettyinä kuulustelemat Jefimia Botshkova ja Simon

Kartinkin olivat todistaneet: Jefimia Botshkova, ettei hän mitään tiedä

kadonneista rahoista ja ettei hän käynytkään kauppiaan huoneessa, missä

Ljubka oli yksin emännöinyt, ja että siis anastuksen, jos semmoinen on

tapahtunut, on tehnyt Ljubka, tullessaan kauppiaan avaimen kanssa rahoja

noutamaan.

Tässä kohden Maslova säpsähti ja katsahti suu auki Botshkovaan.

Kun Jefimia Botshkovalle näytettiin hänen 1,800 ruplan

pankkitodistuksensa,--jatkoi sihteeri lukemistaan,--ja häneltä kysyttyä,

mistä oli näin paljon rahaa saanut, hän väitti ansainneensa nämä rahat

12 vuoden aikana yhdessä Simonin kanssa, jonka kanssa he aikoivat mennä

naimisiin.

Syytettynä kuulusteltu Kartinkin taas, ensi kerran kuulusteltuna,

tunnusti anastaneensa rahat yhdessä Botshkovan kanssa, Maslovan

neuvosta, joka oli haureustalosta tullut ja tuonut avaimen kanssaan, ja

jakaneensa ne itsensä, Maslovan ja Botshkovan kesken; vielä hän tunnusti

antaneensa Maslovalle pulveria kauppiaan nukuttamista varten; mutta

toisessa kuulustelussa hän kielsi osanottonsa niinhyvin rahojen

anastamiseen kuin pulverin antamiseen Maslovalle, syyttäen kaikesta vaan

Maslovaa. Botshkovan tallettamien rahojen suhteen hän todisti samaa kuin

tämäkin, eli että nämä rahat olivat heidän yhteisesti ansaitsemiansa 18

vuoden palvelusaikana hotellissa, juomarahoina herrasväeltä.

Erityisten jutussa ilmestyväin asianhaarain selvillesaamista varten oli

katsottu tarpeelliseksi tutkia kauppias Smelkofin ruumista, ja tätä

tarkoitusta varten tointa pidetty Smelkofin ruumiin jälleen esille

kaivamisesta sekä sisälmysten ja elimistössä tapahtuneiden muutosten

tutkimisesta. Sisälmysten tutkiminen oli antanut aihetta otaksumiseen,

että Smelkofin kuolema oli todellakin myrkytyksen seuraus. Sitten

seurasi syytekirjassa kertomus vastakkain kuulusteluista ja todistajain

näytteistä. Syytekirja päättyi näin:

Toisen arvoluokan kauppias, Smelkof, antautuen juomiseen ja irstauteen,

ja yhtyen Kitaevan laitoksessa asuvan, Ljubkaksi kutsutun

prostitueeratun kanssa, erityisesti häneen viehättyneenä, antoi 17 p:nä

tammikuuta v. 188', ollen itse tässä Kitaevan haureuslaitoksessa,

yllämainitulle Ljubka-nimiselle prostitueeratulle kapsäkkinsä avaimen ja

lähetti hänet vuokraamaansa huoneeseen hakemaan kapsäkistä mässäämistä

varten tarvittavia rahoja 40 ruplaa. Huoneeseen tultuansa, Katariina

Maslova, hakiessaan näitä rahoja, teki liiton Botshkovan ja Kartinkinin

kanssa anastaaksensa kaikki Smelkofille kuuluvat rahat ja jakaaksensa ne

sitten keskenään, minkä he tekivätkin, (tässä Maslova taas säpsähti,

jopa kavahti paikaltaankin ja lensi tulipunaseksi), jonka ohella

erityisesti Maslovalle on annettu briljanttisormus,--jatkoi

sihteeri,--ja luultavasti vähempi summa rahaa, jonka hän on joko

kätkenyt tai kuluttanut, ollen sinä yönä juopuneessa tilassa.

Peittääkseen rikoksensa jäljet päättivät nyt rikolliset houkutella

Smelkofin jälleen huoneeseensa ja myrkyttää hänet siellä Kartinkinin

hallussa olevalla pulverilla. Tässä tarkoituksessa Maslova palasi

jälleen haureustaloon ja sai kauppias Smelkofin lähtemään kanssansa

takasin »Mauritaniassa» olevaan asuntoon. Kun Smelkof palasi

huoneeseensa, niin Maslova, saatuaan Kartinkiniltä mainitun pulverin,

sekotti sen viinilasiin, jonka antoi Smelkofin juotavaksi ja josta

seurasi kuolema Smelkofille.

Tämän perustuksella syytetään Simon Kartinkin, talonpoika Borkin

kylästä, 33 vuotias, kaupunkilaisnainen Jefimia Ivanovna Botshkova, 43

vuotias, ja kaupunkilaisnainen Katariina Mihailovna Maslova, 27 vuotias,

rikoksellisina siitä, että he 17 p:nä tammikuuta v. 188' yhteisesti,

anastettuansa kauppias Smelkofin rahat, kaikkiaan 2,500 ruplaa,

tappamisen aikomuksessa ja rikoksen peittämisen tarkoituksessa juottivat

kauppias Smelkofille myrkkyä, josta seurasi hänen kuolemansa.

Tämmöinen rikos on edellytetty rikoslain 1455 luvussa. Johon nähden ja

katsoen rangaistuksen täytäntöönpanoa koskevan asetuksen sen-ja-sen

luvun määräyksiin talonpoika Simon Kartinkin, Jefimia Botshkova ja

kaupunkilaisnainen Katariina Maslova katsotaan kuuluviksi piirioikeuden

tuomiovallan alaisiksi valamiesten myötävaikutuksella.

Näin lopetti sihteeri pitkän syytekirjan lukemisen, ja, pannen arkit

kokoon, istahti paikallensa suoristellen molemmin käsin pitkää

tukkaansa. Kaikilta pääsi helpoituksen huokaus nähdessään

mielihyväksensä, että nyt oli alkanut rikoksen tutkiminen, ja että kohta

oli kaikki selviävä, ja oikeus pääsevä valtaan. Ainoastaan Nehljudof

ajatteli toisin: Hän oli aivan kauhistuksissaan siitä, että Maslova,

sama jonka hän tunsi 10 vuotta sitten viattomana ja ihanana tyttönä, oli

voinut tehdä näin.