_Maiju. Hellonen._
_Hellonen_. Tässä olen taaskin! -- Kiitos viimeisestä,
kultamuruni!
_Maiju_. Voi kuinka oletkin komea!
_Hellonen_. Kunpahan näkisit minut ratsun selässä! Silloin minä
vasta komealta näytän.
_Maiju_. Näinhän viime sunnuntaina, kun se korkea-arvoinen
sotaherra ajoi ohitsesi Eläintarhan tiellä ja hän nyökkäsi sinun
kohdallasi.
_Hellonen_. Tietysti hän kumarsi minulle.
_Maiju_. Onko se mahdollista?...
_Hellonen_. Tai sitten minun hevoselleni ... sen nimi on Helga.
_Maiju_. Onpas sillä komea nimi!
_Hellonen_. Kaikilla hevosilla onkin nykyjään komeat nimet ...
ylhäisten ihmisten mukaan, kuten Isabella, Prim, Bismarck...
_Maiju_. No niin, mutta tule nyt keittiöön, saat pikku ryypyn ja
vähän jotain syömistä...
_Hellonen_. Ei ole nyt aikaa, täytyy hoitaa virkaansa.
_Maiju_. Eihän se poliisin virka niin tärkeä ole ... tule nyt
vähäksi aikaa!
_Hellonen_. En, en voi nyt tulla! Mutta illalla on minulla
lomaa... Voimmehan sitten tavata toisiamme. Korkeasaarella on tanssit.
_Maiju_. Jospa sinne pääsisi!
_Hellonen_. No miksikäs ei?
_Maiju_. Herrasväki ei juuri koskaan mene ulos. Mutta mitäpä
siitä! Koetan kumminkin päästä... Minä heitän sinulle kirjeen ja
ilmoitan siinä, mihin aikaan voimme yhtyä höyryvenhelaiturilla...
_Hellonen_. Tehkäämme niin!
_Maiju_. Sitten saamme olla yhdessä...
_Hellonen_. Ja tanssin pyörteessä kuiskailemme rakkaudesta...
_Maiju_. Ja avioliitosta -- ja kaikkea tuota.
_Hellonen_. Heti kun olen saanut paremman paikan, niin menemmekin
naimisiin. No jää nyt hyvästi iltaan saakka, kultaseni!
_Maiju_. Hyvästi! Hyvästi!
(Heittävät lentosuuteloja. Hellonen, menee perälle).